Johtoryhmän blogi: talousjohtaja tarkastelee kuntatalouden menneitä ja tulevia vuosia
ti marrask. 30 10:43:00 2021
Kuntatalouden myllerryksessä
Kuntataloudessa on riittänyt käänteitä viime vuosina. Merkittävät muutokset ovat heilauttaneet kuntien taloutta suuntaan, jos toiseen. Nykytilan ja tulevan arviointi on tästä johtuen erittäin haastavaa. On vaikea edes muistaa, milloin viimeksi olisi ollut ns. normaali vuosi, että joku poikkeuksellinen erä ei olisi vaikuttanut kuntien talouteen
Vuosi 2019 on ollut viime aikoina lähimpänä ns. kuntatalouden normaalivuotta. Tällöinkin kuitenkin verotulojen kasvua hidasti verokorttiuudistuksen ja tulorekisterin käyttöönoton aiheuttama verotulojen tilitysvaje. Vuoden 2019 lopputulema oli karu, 225 kuntaa n. 300 kunnasta teki negatiivisen tuloksen. Veroprosentteja seuraavalle vuodelle korotti 46 kuntaa ja laski 5 kuntaa. Kulut kasvoivat tuolloin 4,3 %.
Vuosi 2020 oli puolestaan kaikkea muuta kuin normaali kuntataloudessa. Valtion massiivisten koronatukien myötä vain 32 kuntaa teki alijäämäisen tuloksen. Muutos alijäämäisten kuntien osalta on hurja verrattuna vuoteen 2019, mikä kuvaa koronatukien merkitystä kuntien taloudelle. Lisäksi koronarajoitukset sulkivat kuntien toimintoja ja siten kuntien kulut kasvoivat vain 1,6 % vuonna 2020. Siitä huolimatta 39 kuntaa korotti veroprosentteja ja laski 4.
Vuotta 2021 on parantanut edelleen valtion maksamat yleiset koronatuet, pääasiassa myönnetty yhteisöveron jako-osuuden korotus. Lisäksi tämän hetken arvion mukaan ainakin Kempeleessä koronakustannuksiin myönnettävät valtionavustukset mm. rokotusten ja tartuntamäärien perusteella tulevat ylittämään kirjanpitoon kirjatut vastaavat kustannukset, mikä parantaa vuoden 2021 tulosta. Vuodesta 2021 on koko kuntatalouden osalta tulossa lähes yhtä hyvä kuin edellisestä.
Kuluvana vuonna veroprosentin korottajia oli todella vähän, sillä vain 16 kuntaa päätti korottaa veroprosentteja ja peräti 12 laski veroprosentteja. Myös Kempeleen kunta piti veroprosentit pääosin ennallaan. Kempeleessä tehtiin ainoastaan pieni täsmennys vakituisten asuntojen kiinteistöveroon, joka nostettiin keskimääräiselle tasolle. Veroprosenttipäätöksiin vaikutti varmasti hyvät viime vuodet, epävarmuus tulevasta ja näkymä poikkeuksellisen hyvään tulokseen vuonna 2023.
Vuodesta 2022 on tulossa näillä näkymin pitkästä aikaa hieman ns. normaalimpi. Yleisten koronatukien poistuessa vuoden 2022 kuntatalouden tila heikkenee rajusti ja näin myös Kempeleessä. Kuntien kulujen arvioidaan kasvavan maltillisesti vain 2,4 %, Kempeleessä kuitenkin kulujen kasvuvauhti on 2-3 kertainen tähän verrattuna. Vuonna 2022 tulokset voivat parantua, mikäli koronakustannuksiin myönnetään valtioavustuksia samoilla perustein kuin vuonna 2021. Vuonna 2022 ei ole mahdollista korottaa veroprosentteja sote-uudistuksesta johtuen.
Vuonna 2023 sote-uudistus sotkeekin sitten kuntatalouden pakan perusteellisesti. Sote-uudistuksen jälkeiselle ajalle on tällä hetkellä vain alustavia laskelmia. Niiden mukaan vuosi 2023 on poikkeuksellisen hyvä kunnille, koska verotuloja tilitetään kunnille sote-uudistusta edeltävillä, korkeammilla maksuperusteilla. Suurimmat kysymysmerkit liittyvät sote-uudistuksen jälkeisiin valtionosuuksiin, sillä sote-uudistuksen myötä valtionosuusperusteet muuttuvat olennaisesti.
Vuodesta 2024 olisi tulossa jälleen lähtökohtaisesti heikompi, kun em. poikkeukselliset verotilitykset vähenevät. Vuoden 2024 talouslukuihin vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti merkittävästi TE-palveluiden siirto kunnille ja näitä vaikutuksia on vielä mahdoton arvioida, joten voi sanoa, että vuoden 2024 talouden kuva on melko lailla hämärän peitossa.
Tällainen muuttuva ympäristö edellyttää joustavaa päätöksentekoa ja luottamusta viranhaltijoiden ja valtuutettujen välillä. Talousarviot eivät mene vain ”vuosilukuja vaihtamalla” ja valmiutta on oltava suuriinkin muutoksiin. Tämän kehityksen myötä on tärkeää, että taloutta pyritään sopeuttamaan ennen veroprosenttien korotusta. Näin on tehty myös Kempeleessä ja siten veroprosentin korotusmahdollisuus on edelleen olemassa Kempeleessä, mikä on yksi harvoista keinoista, joilla kunta voi reagoida näin suuriin muutoksiin.
Juho Leppänen
talousjohtaja