Johtoryhmän blogi: elinkeinojohtaja kurkistaa kristallipalloon

ma helmik. 22 13:09:00 2021

Kempele vuonna 2047

Olen jäämässä eläkkeelle. Elämme vuotta 2047, joka jää mieleen erityisesti lämpimästä kesästään. On hyvä aika katsastaa, mitä Kempeleessä on tapahtunut menneinä vuosikymmeninä.

Kempeleen väkiluku saavutti 25 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2035, jonka jälkeen kasvu hieman tasaantui. Lähivuosina tulee kuitenkin 30 000 asukasta täyteen. Kunta on muuttunut paljon eikä sitä enää tunnistaisi entisekseen. Keskustaan ja Linnakankaalle on noussut uusia kerrostaloja: Linnakaarron varsi on tiheästi asutettua ja kuntakeskustaan on rakennettu liki 20 uutta kerrostaloa. Myös Vihiluotoon on rakennettu muutama korkeampi rakennus, joista avautuu hienot merimaisemat. Linnakankaan, Tähkälän ja Pirilän pientalojen lisäksi rakennettiin erityisesti Ylikylälle ja Metsärinteelle. Seuraava suuri investointi on Ouluntullin ramppien yhdistäminen Eteläsuomentiehen, jolloin saadaan Väärälänperän pohjoisosa kaavoitettua asuinkäyttöön.

Lähijunaliikenne tukee asuinalueiden levittämistä radan varrelle. Vuonna 2035 käynnistynyt liikenne sai epäilijänsä, mutta nyt ilman sitä olisi hassua olla. Useimmat nostavat sähköpyörän (tai kesäisin sähkölaudan) junan kyytiin Ouluun mennessään. Väärälänperän asemalle on jo lupailtu investointirahaa, joten hanke käynnistynee 2050-luvun alussa.

Väärälänperän asemalta on vain kivenheitto Zeniittiin, josta on kasvanut seudun houkuttelevin virkistys- ja matkailukohde. Kalliojärvi houkuttelee vuosittain yli 250 000 yöpyjää, joita palvelevat alueen urheilu- ja testikeskus, kansainväliset kisat mahdollistava jääurheilukeskus sekä jalkapallostadion. Suurin alueella järjestetty konsertti toi vuonna 2040 vierailijoita ympäri Skandinavian yhteensä 35 000 henkeä.

Kempele on ollut viimeiset vuosikymmenet erityisen tunnettu vireästä yritystoiminnastaan. Moottoritien ja Lentokentäntien varren yritysalueet ovat houkutelleet vuosien saatossa kymmeniä toimisto- ja tuotantolaitosinvestointeja. Erityisesti elektroniikan ja elektromekaniikan tuotanto ja ohjelmistosuunnittelu työllistävät kempeleläisiä. Lentokentäntien laajentaminen nelikaistaiseksi 2030-luvulla nopeutti Vihiluodon yritysalueen kehitystä.
No, todellisuudessa en ole ihan heti jäämässä siis eläkkeelle. Mutta oli mukava kurkistaa kristallipalloon ja heittää arvauksia, miltä Kempele voisi näyttää vuonna 2047. Palataan sitten asiaan ja katsotaan osuiko oikeaan!

Miia Marjanen
elinkeinojohtaja