Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja kertoo kuntakuulumisia – koronan varjossa syksyyn 2021

ti elok. 03 12:01:00 2021

Historiallisen lämmin kesä on kaartumassa syksyyn, ja paluu lomanjälkeiseen arkeen on alkanut. Toivottavasti jokaisen lomakausi on ollut hyvä, sujunut terveenä ja lisännyt niin henkisiä kuin fyysisiäkin voimavaroja edessä oleviin haasteisiin.

Syyskausi päästään aloittamaan suhteellisen normaaleissa olosuhteissa, vaikkakin koronaepidemia tulee edelleenkin varjostamaan meidän kaikkien arkea ja työtä. Vajaan parin vuoden aikana opittuja taitoja muun muassa teknologian käytössä ja etätyön tekemisessä on fiksua hyödyntää jatkossakin. Seuraamme kunnassa epidemiatilanteen kehittymistä ja sovitamme toimintojamme muuttuviin olosuhteisiin terveysviranomaisten suositusten mukaisesti. Alueellinen koordinaatioryhmä kokoontuu seuraavan kerran torstaina 5.8. arvioimaan mahdollisia uusia koronarajoitustoimia. Tärkeää on, että saamme rokotuskattavuuden mahdollisimman laajaksi, ja maltamme lisäksi sairastaa kotona, huolehtia riittävästä käsihygieniasta ja välttää tarpeettomia lähikontakteja. Kannamme näin yhdessä vastuuta lähimmäisistämme ja itsestämme.

Vetovoimainen Kempele
Kempele askeltaa syksyyn myötätuulessa. Kunnan asema Suomen vetovoimaisimpien kuntien joukossa on pysynyt vakaana ja työllisyystilanne vahvistunut koronaepidemiaan edeltävälle tasolle. Tonttimyynti on ollut kauttaaltaan vilkasta, ja muuttovoitto vahvaa. Kunnan asukasluku on jatkanut kasvuaan, ollen selkeästi nopeinta Oulun seudulla ja koko maan kärkitasoa. Kempele siirtyi kesäkuun lopussa väestöpohjassa uudelle tuhatluvulle, kun asukasmäärä rikkoi 19 000 rajapyykin. Alkuvuoden aikana väestö on kasvanut 224 kuntalaisella (+1,19%). Vahvan muuttovoiton (+159) lisäksi kasvua selittää syntyvyys (+113).

Kempeleen kasvu ja kehitys on ollut poikkeuksellista Suomessa. Vuonna 1950 kunnassa asui 2 157 ihmistä, vuonna 1970: 3 381, vuonna 1980: 7 318, vuonna 1990: 9 807, vuonna 2000: 12 551, vuonna 2010: 15 864 ja vuonna 2020: 18 791 ihmistä. Näillä luvuilla Kempeleen kasvu on ollut suhteellisesti ylivoimaisesti vahvinta koko Suomessa.

Uusi valtuusto aloittaa toimikautensa
Kempeleläiset valitsivat kevään kuntavaaleissa uuden päättäjäjoukon vuosille 2021-2025. Vaikka äänestysaktiivisuus jäi Kempeleessäkin valitettavan alhaiseksi (53,9%), saimme valtuustoon monipuolisen kattauksen kokemusta, nuoruutta, miehiä ja naisia, uusia ja vanhoja kasvoja sekä laajan kirjon osaamista ja näkemystä yhteiskunnan eri aloilta. Kolmenkymmenenyhdeksän valtuutetun joukossa on 16 (41%) uutta ja 23 (59%) nykyistä päättäjää. Valittujen keski-ikä on 52 vuotta, nuorimmaisen ollessa 18-vuotias. Sukupuolijakauma meni lähes tasan. Lisää vaalituloksesta voi lukea tästä linkistä: https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/12/municipalities/244. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous, järjestäytymiskokous, pidetään maanantaina 9.8.

Toimikautensa aloittava uusi valtuusto jatkaa työtä kasvukunnalle tuttujen teemojen, mahdollisuuksien ja haasteiden parissa. Uutta strategiaa, Kempele -sopimusta, valmistellaan vuoden 2022 aikana, ja sen keskiössä tulevat olemaan elinvoiman vahvistaminen, tasapainoisen talouden vaaliminen, elinvoimaa ja peruspalveluja tukevien investointien tekeminen ja hallitun kasvun edistäminen. Tässä kaikessa onnistumiseen tarvitsemme edelleen saumatonta ja Kempeleessä totuttua yhteistyötä erityisesti luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden, mutta myös yrittäjien, kolmannen sektorin toimijoiden, eri sidosryhmien ja kuntalaistenkin kanssa. Kunnan menestys syntyy yhteistyöstä, ei näyttävistä soolosuorituksista.

Hyvinvointialueet muodostetaan – kunnan arki muuttuu
Uusi valtuusto päässee todistamaan ja toimeenpanemaan aitiopaikalta merkittävää kuntahistoriaa. Vuosikymmeniä valmisteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämistapaa koskeva kokonaisuudistus toteutuu. Hyvinvointialueen valmistelun käynnistävä väliaikainen toimielin on aloittanut jo työnsä, ja ensimmäiset hyvinvointialuevaalit järjestetään tammikuussa 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueuudistus on valtaisa muutosprosessi, ja se tulee vaikuttamaan merkittävästi ja nopeasti koko kunnan toimintaan ja päivittäiseen työhön. Uudistusta koskevaa maakunnallista valmistelua voi seurata tästä linkistä: https://popsote.fi/ ja valtakunnallisen valmistelun etenemistä tästä linkistä: https://soteuudistus.fi/etusivu.

Hyvinvointialueuudistus järkyttää perinteistä kuntaideaa ja ravistelee koko kuntakenttää juuria myöten. Kunnan arki muuttuu pysyvästi. Kempeleenkin palveluntuottajarooli ohenee, henkilöstömäärä vähenee lähes kolmanneksen ja talous supistuu karkeasti puoleen. Kunnan napanuora, päätösvalta ja rahoitusvastuu sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen katkeavat. Uudistuksen käytännönvaikutuksia kuntalaisen arkeen on vielä vaikea ennakoida, eikä niitä toiminnan alkuvaiheessa välttämättä juuri huomaa. Kempeleessä on kustannustehokkaat, toimivat ja taajaan kiitetyt sote -palvelut, ja toivoa todella sopii, että ne sellaisena myös jatkuvat hyvinvointialueella. On myös muistettava, että uudistus heijastuu merkittävästi moniin jäljellejääviin kunnan toimintoihin, erityisesti tukipalveluihin, ja vähentää kunnan omia mahdollisuuksia ohjata ja hallita monia kuntalaisen kannalta keskeisiä peruspalveluja.

Perustettavat hyvinvointialueet eivät tee kunnista tarpeettomia, vaan kunta säilyttää edelleen asemansa tärkeänä paikallisena ja alueellisena toimijana. Toiminnan painopiste kuitenkin muuttuu. Hoivan ja vaivojen hoidon sijaan kunnan toiminnan fokus siirtyy enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja tulevaisuuden edellytysten luomiseen. Kunnan rooleina vahvistuvat elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointiroolit. Muutos on aina myös mahdollisuus. Kempeleellä on kaikki eväät kukoistaa jatkossakin, menestysresepti säilyy ennallaan. Onnistumiseen tarvitaan jatkossakin kykyä rakentaa luottamusta, tahtoa tehdä yhteistyöstä, taitoa uudistua, rohkeutta uudistaa ja malttia uskoa tulevaisuuteen.

Taloustilanne haastava ja näkymä vaikeasti ennakoitava
Koronaepidemia on aiheuttanut rytmihäiriöitä kuntatalouteen ja vaikeuttanut entisestään koko kuntatalouden kehittymisen ennustamista. Heikon vuoden 2019 jälkeen valtion anteliaat, mutta kertaluonteiset koronakorvaukset vuonna 2020 siivittivät kuntatalouden poikkeuksellisen hyvään tulokseen. Valtion antelias rahanjako ei kuitenkaan kanna enää vuonna 2021. Paluu arkeen voi olla karu.

Kempeleenkin talouden perusta tihkuttaa vuotoa. Kasvukunnan menot kasvavat tuloja nopeammin, ja laajenevat palvelut vaativat jatkuvia investointeja. Talousarvio 2021 laadittiin lähes 3 miljoonaa euroa, siis kokonaisen veroprosentin verran, alijäämäiseksi. Samaan aikaan välttämättömät infra- ja peruspalveluinvestoinnit lisäävät kunnan velkataakkaa. Vaikka tulopohja on vahvistunut kuluneenkin vuoden aikana hyvin, talousarvion alijäämän kääntäminen plusmerkkiseksi vaatii rohkeita päätöksiä. Kustannusten kasvutahtia on kyettävä leikkaamaan eri palvelualueilla. Nämä päätökset eivät ole helppoja, mutta ne ovat välttämättömiä. Laaditun ja osittain jo toimeenpannun Kempeleen Kestävän talouden ohjelman 2020-2022 mukaiset 3 miljoonan euron säästöt ja 3 miljoonan euron tulopohjan vahvistaminen ovat edelleen avain terveeseen kuntatalouteen pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointialueuudistus tuo oman kiinnostavan ja vaikeasti ennakoitavan lisävivahteen kunnan talouden näkymiin. Kokonaisnäkymän selventämiseksi teetämme syksyn aikana asiantuntija-arvion uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kuntaamme. Jo lähtökohtaisesti on kuitenkin selvää, että vaikutukset tulevat olemaan merkittävät ja kunnan taloudellinen liikkumavara kapenee. Kuntien tuloja siirretään sote -palvelujen kustannuksia vastaavasti valtiolle, joka rahoittaa niillä hyvinvointialueiden toimintaa.

Tiivistetysti tilanne on se, että kunnan kaikki sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät valtionosuudet sekä kunnan verotuloista 12,39 prosenttiyksikköä siirtyvät valtiolle. Kempeleen nykyinen veroprosentti 20,50 putoaa uudistuksen myötä 8,11:sta – kunta saa siis verotuloja jatkossa vain reilun kolmanneksen nykyisestä. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta leikataan. Sen sijaan lainakanta jää entiselleen, mikä kasvattaa rajusti kunnan suhteellista velkaantuneisuutta. Aito huoli on, miten kunta kykenee jatkossa investoimaan välttämättömien lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisen edellyttämiin kiinteistöihin ja kasvun vaatimaan infraan. Velan määrä uhkaa kasvaa mahdottomaksi suhteessa kunnalle jääviin tuloihin.

Hyvä kasvaa Kempeleessä
Historiallisista muutoksista ja monista epävarmuustekijöistä huolimatta voimme suunnata tulevaan syksyyn luottavaisesti. Parantamisen varaa on kaikessa aina, mutta menestyvän kunnan perusosaset ovat Kempeleessä tukevasti paikallaan. Ilmapiiri on positiivinen, ja toimintakulttuuri avoin ja osallistava. Kehittämistyötä tehdään laajasti, ja tulevia palvelu- ja elinvoimainvestointeja edistetään yhdessä ja päättäväisesti. Toimivat palvelut ovat keskeinen veto- ja pitovoiman lähde, ja palvelujen laadun ytimen muodostaa osaava henkilöstö. Sellainen meillä todella on, ja sen varaan voimme myös tulevaisuutta luottavaisesti rakentaa.

Voimme olla kunnastamme ylpeitä, ja antaa sen kuulua kaikkialla. Jokainen kuntalainen, kunnan päättäjä, työntekijä ja yrittäjä toimii osaltaan kunnan viestinviejänä ja markkinoijana. Pidetään siis jatkossakin yhdessä huoli, että Hyvä kasvaa Kempeleessä!

Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja