Kempeleen kunnan ilmastosuunnitelma

Kempeleen ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen ja tekee näkyväksi kunnan tekemän ilmastotyön. Suunnitelma ohjaa huomioimaan ilmastonäkökohdat entistä tavoitteellisemmin kunnan toiminnassa. Ilmastotyötä ohjaa kunnanhallitus ja ilmastosuunnitelmasta päättää kunnan valtuusto. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja vähintään valtuustokausittain.

Kempele on päättänyt kunnan päästövähennystavoitteeksi 50 % vuosina 2007 – 2030. Sen mukaisesti vähennettävät päästöt ovat yhteensä 50,9 kt CO2e. Tässä dokumentissa kuvataan toimenpiteet, minkä kautta kunta voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa.

Ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä energian, kaavoituksen, rakennetun ympäristön, hankintojen ja kiertotalouden näkökulmasta. Lisäksi on koottu toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Suunnitelmatyön yhteydessä kartoitettiin ja kuvattiin myös ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Kempeleen kannalta olennaiset riskit sekä niihin sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteet on kuvattu suunnitelmassa.

Kempeleen kunnan visio on kuulua eturivin kasvu- ja elinvoimakuntien joukkoon Suomessa. Kunnan strategiassa on mukana useita ilmastotyöhön liittyviä linjauksia, kuten panostus etätyömahdollisuuksiin ja viisaaseen  työmatka-liikkumiseen sekä ilmastovaikutusten seuraaminen päätöksenteon tukena.

Kempele on mukana Oulun seudun yhteisessä maankäyttöä ja liikkumista ohjaavassa MAL -sopimuksessa, jossa tavoite on kasvattaa kestävien kulkutapojen osuus alueella yli 50 %:n vuoteen 2030 mennessä.    

Tämä voidaan saavuttaa, kun yhdyskuntarakennetta eheytetään ja uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoitetaan pääosin nopean joukkoliikenteen käytäviin ja solmukohtiin. Eräs sopimuksen tavoite on saada pääradalle kaksoisraide ja mahdollistaa siten lähijunaliikenne. 

Kempeleen kunnan maankäytössä kiinnitetään erityistä huomiota aseman lähellä olevan keskustan kehittämiseen. Siten vastataan uusiin asumistarpeisiin, kun entistä useampi haluaa asua lähellä palveluita. Samalla mahdollistetaan tehokas pendelöinti lähijunilla. Vähäpäästöistä liikkumista tukevat myös yrityskeskittymien sijoittaminen hyvien kulkuyhteyksien ulottuville, joukkoliikenteen parantaminen sekä kävelyä ja pyöräilyä tukeva ympäristö.

Kempeleen keinot vähäpäästöiseen työssäkäyntiin

•Etätyömahdollisuudet,  hyvät tietoliikenneyhteydet

•Kaksoisraide ja lähijunaliikenne

•Yrityskeskittymät lähelle liikenteen solmukohtia

•Lähiliikkumista tukeva turvallinen ympäristö

Lue lisää:

•Kuntastrategia, Kempele sopimus

•Kempeleen maankäytön kehityskuva 2050

•Kempeleen liikennepoliittinen ohjelma

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimintaan ja luontoon. Ilmasto on muuttunut ja muuttuu edelleen hillintään pyrkivistä toimista huolimatta, ja vaikutukset näkyvät jo Suomessa. Muutosten mittakaava tulevaisuudessa riippuu päästövähennysten toteutumisesta maailmanlaajuisesti.

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä. Sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan moninkertaistuvan. Lumipeitepäivien määrä vähenee, joten talvet lyhenevät. Liukkaat kelit yleistyvät. Vuotuiset sademäärät kasvavat, rankkasateet voimistuvat ja hulevesitulvien riski kasvaa. Myös pilvisyys muuttuu. Talvilämpötilat nousevat enemmän kuin kesälämpötilat, mutta myös keväisten ja syksyisten hellepäivien määrä kasvaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on olennaista tunnistaa riskit ja vaikutukset sekä vastata niihin oikein toimenpitein. Äärevöityviin olosuhteisiin eli taajamatulviin ja kuivuuteen voidaan varautua oikein mitoitetuilla hulevesiratkaisuilla, kosteikoilla ja kasvullisilla alueilla. Kaavoituksella voidaan turvata hiilinieluja säilyttämällä  tarpeeksi suuria puustoisia alueita mm. vanhoja metsiä ja taajamametsiä. Tärkeää on myös luonnon kannalta tärkeiden alueiden välisten yhteyksien säilyttäminen.

Sopeutumisessa on huomioitava etenkin haavoittuvan väestönosan tilanne. Kempeleen ikärakenne on verrattain nuori, minkä vuoksi lasten ilmastoriskeille altistumiseen mm. koulu- ja varhaiskasvatuksen ympäristöissä on kiinnitettävä huomiota.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnille tekemän päästölaskennan mukaan Kempeleen kasvihuonekaasupäästöt (KHK –päästöt) olivat 69,5 kt CO2e vuonna 2022. Liikenteen päästöjen osuus on vajaa puolet kokonaispäästöistä. Tieliikenteen lisäksi toinen merkittävä päästölähde on kiinteistöjen lämmitys
(n. 20 %). Muut päästölähteet jäävät alle 10 %:n osuuteen kokonaispäästöistä.

Kempeleen asukaskohtaiset päästöt ovat laskussa (Kuva 2). Vuosien 2007 ja 2022 välillä kunnan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 32 % ja päästöt per asukas 46 %. Merkittävin muutos on ollut asumisen, lähinnä lämmityksen päästöjen pienentyminen uusiutuvan energian myötä. Vaikka tieliikenteen kokonaispäästöt ovat pienentyneet vain muutaman prosentin, ajoneuvokohtainen päästö on pienentynyt huomattavasti ja siten myös liikenne on muuttumassa vähitellen vähäpäästöiseksi.

Kuva yllä: Kempeleen KHK-päästöjen kehitys vuoteen 2022 - päästöt asukasta kohti kgCO2e. Lähde: Hiilineutraalisuomi, Skenaariotyökalu.

Kempeleen kunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä tarkasteltiin laatimalla kaksi eri skenaariota: 1) Perusskenaario, joka ottaa huomioon tulevan lainsäädännön ja politiikan sekä vihreän siirtymän tuomat päästövähenemät; 2) Kunnianhimoisempi skenaario, joka edellyttää edellä mainittujen toimenpiteiden ohella lisätöitä päästöjen vähentämiseksi.

Skenaarioiden tarkasteluun käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) skenaariotyökalua, jolla kunnat voivat tarkastella päästö-ennusteita. Skenaarion mukaisesti eniten päästöjä tullaan leikkaamaan rakennusten energiankäytöstä (yli 80 %) ja tieliikenteestä (yli 40 %).

Kempeleen kunta on sitoutunut kunnanvaltuuston päätöksellä vähentämään kunnan kasvihuonekaasujen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon verrattuna. Sen mukaisesti vähennettävät päästöt ovat yhteensä 50,9 kt CO2e. Päästövähennystavoite kattaa koko Kempeleen kunnan alueella syntyvät päästöt riippumatta siitä, minkä tahon toiminnasta ne syntyvät. Kempeleen suurimmat päästöluokat vuonna 2030 on esitetty kuvassa.

Kuntaorganisaation omien päästöjen osuus arvioidaan olevan 10 prosentin luokkaa, mutta monet kunnan päätökset ja toiminnot vaikuttavat myös asukkaiden ja yritysten toimintaan ja päästöihin.

Tehty ilmastotyö – Esimerkkejä

•Kunnan kiinteistöt ovat luopuneet öljylämmityksestä kokonaan ja sähkölämmitys on käytössä enää harvoissa kohteissa

•Kuntaan on päätetty rakentaa vuonna 2025 uusi lämpölaitos Oulun Seudun Sähkön toimesta, joka tulee tuottamaan 100 % biopohjaista kaukolämpöä

•Julkiseen liikenteeseen on lisätty vuoroja ja avattu linjoja, ja linja-autoliikenteen käyttöaste on noussut 26 % vuonna 2023

•Kunnan henkilöstölle ja liikelaitoksille sekä kunnassa toimiville yrityksille on valmisteltu kysely, jolla voidaan kerätä jo tehtyjä ja suunniteltuja ilmastotekoja

Lue lisää:

•SYKE Kempeleen kunnan päästöt: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/

•SYKE skenaariotyökalu: https://skenaario.hiilineutraalisuomi.fi/

Keskeisiä koko kuntaa koskevia sopeutumistoiminnan kokonaisuuksia ovat 1) Äärevöityviin sää-olosuhteisiin ja poikkeustilanteisiin varautuminen ja 2) Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lajistomuutoksiin varautuminen.

Ääriolosuhteisiin liittyviä riskejä ovat mm. rankkasateet, hulevesitulvat, liukkaus, lumimyräkät ja myrskyvahingot, pitkittyneet helle- ja kuivuusjaksot, maastopalot sekä veden niukkuus. Niihin sopeutuminen vaatii infran, rakentamisen ja vesienhallinnan ylläpidon ja ohjeistuksen tarkistamista.

Käytännössä mm. hulevesiratkaisujen mitoitus ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säänkestävyys pitäisi tarkistaa, ja erilaiset rakentamissuositukset päivittää vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Pohjaveden ajoittaiseen niukkuuteen tulisi varautua uusilla säännöstelykäytänteillä ja metsäpaloriski huomioida kunnan metsien hoitosuunnitelmassa. Teiden sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien vahinkoja tulisi ehkäistä viisaalla sijoittelulla ja mitoituksella. On myös olennaista varautua häiriötilanteisiin ja turvata hyvä tiedottaminen, joka mahdollistaa kuntalaisten omatoimisen suojautumisen ja varautumisen erilaisiin poikkeusoloihin.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä riskejä ovat mm. luonnon kantokyvyn heikentyminen, kotoperäisten lajien elintilan supistuminen ja haitallisten vieraslajien lisääntyminen, taudinaiheuttajien esiintymisalueiden laajentuminen sekä kasvituholaisten lisääntyminen. Näiden riskien vaikutuksia voidaan minimoida maankäytön suunnittelun, ympäristönhoidon, lajiston huomioinnin ja kestävän maa- ja metsätalouden kautta. Tärkeitä keinoja ovat viheralueiden lisääminen, luonnonympäristöjen oikeanlainen hoito ja haitallisten vieraslajien torjunta. Kunnan talousmetsien monimuotoisuuden lisääminen, esimerkiksi sekapuuston ja lahopuun määrää lisäämällä ja tiheikköjä jättämällä edistää ilmastoriskien hallintaa.

​​​​​​

Ilmastosuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle valtuustokausittain. Valtuustolle esitetään ilmastoraportti, joka sisältää päästökehityksen ja antaa kokonaiskuvan ilmastotoimien edistymisestä.

Kunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan käytetään Hiilineutraalisuomi päästötyökalua ja skenaariotyökalua, joita on käytetty myös tämän suunnitelman laatimisessa.

Ilmastosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä arvioitaan ja tarvittaessa päivitetään valtuustokausittain.

Ilmastotyöstä on olennaista viestiä eri sidosryhmille. Tämä toteutetaan erillisen viestintäsuunnitelman mukaan.

Viestinnän tavoitteena on monipuolinen vuorovaikutus sidosryhmien ja eri-ikäisten kuntalaisten kanssa, jotta kaikki saadaan sitoutumaan yhteiseen ilmastotyöhön.

Ilmastoviestintäsuunnitelma

•Lisätään viestintää ja koulutusta ilmastoasioista

•Rakennetaan kunnalle omat ilmastoaiheiset verkkosivut

•Tuodaan esille kunnan ilmastotekoja ja lisätään tietoisuutta kunnan biodiversiteettitoimista

•Lisätään kunnan henkilöstön ilmastotietoisuutta

•Kannustetaan alueen yrityksiä ilmastomyönteisiin toimiin

•Kannustetaan kuntalaisia kierrättämiseen ja ympäristötekoihin ja lisätään heidän tietoisuutta kestävistä vaihtoehdoista

•Huomioidaan ilmastoasiat varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa

•Mitataan ilmastotyön edistymistä vuosittain ja viestitään siitä

Yritykset:

• Hiilijalanjäljen laskeminen: Suomen ympäristökeskuksen Y-hiilari https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kiertotalous/Laskurit/YHiilari

Kuntalaiset:

• Mökkeilyn hiilijalanjälkilaskuri: Mökkeilyn hiilijalanjälki - laskuri
• Autolle vaihtoehtoisten kulkutapojen laskuri KULKURI: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut/Laskurit
• Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen kannattavuuslaskurit pientaloille: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut/Laskurit

Kunta:

• Kunnan kasvihuonekaasupäästöt: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/
• Kunnan kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu: https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Tyokalut/Kuntien_paastojen_skenaariotyokalu
• Kaavoituksen ilmastovaikutukset: https://www.syke.fi/hiilikartta