Tietoa museosta
Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Nykyinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1886, pirtti, neljä kamaria, porstua ja kaksi kuistia. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi ''pankkikamarissa'' noin 30 vuoden ajan.
Hirsinen navetta on rakennettu v. 1886, sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoji on vuodelta 1897, siinä on neljä erillistä huonetta: talli-, mankeli-, kalusto- ja traktorihuone. Rakennusryhmä kuuluu samaan kokonaisuuteen vanhan kirkon, Junttilan talon ja puutarhaoppilaitoksen vanhojen rakennusten kanssa.
Museoalueelle on siirretty seuraavat rakennukset:
- vanha asuinrakennus Oulun Hallituskadulta, toimii näyttelytilana sekä museonhoitajan työtilana
- asevelitalo Sohjanasta
- kalustohuone, rakennettu vuonna 1870 Tyrnävällä
- savusauna 1900-luvun alusta
- kala-aitta Oulun Pikisaaresta vuodelta 1857
- Hemmilän varastoaitta 1880-luvulta
- tuulimylly Tyrnävältä vuodelta 1892
- Turpasmökki, rakennettu vanhan mallin mukaan 1980-luvun alussa. Turpasmökit kuuluivat vuosisadan vaihteen kempeleläismaisemaan, erityisesti Honkasen alueella niitä oli runsaasti, vielä 50-luvulle asti.
Rantalakeuden naisen kansallispuku
Rantalakeuden kansallispukuun kuuluu pitkä körtillinen röijy, jonka esikuva on 1700-luvun loppupuolelta. Se voi olla joko musta tai vadelmanpunainen. Myös takapainoisesti poimutetun hameen värivaihtoehdot ovat samat. Röijy on samalla paita ja takki, erillistä puseroa ei tarvita. Kiinnitys on hattuneulan avulla. Esiliinoja on kolme, valkoinen palttinainen, tummansinipohjainen silkkiraidoitettu ja kukallinen painokangasesiliina. Huivivaihtoehtoja on kaksi, valkoinen pellavapalttinainen ja ruudullinen silkkihuivi. Sukat ovat joko punaiset tai vihreät käsin neulotut villasukat. Tykkimyssyn kopan esikuva on löytynyt Hailuodon museosta. Se on runsaasti kirjailtua kermanväristä silkkiä, koristeena tykkipitsi. Pukua on valmistettu yksi mallikappale, joka on esillä Kansallispukumuseossa.