Kulttuurikohteet

Kempeleen 10 kärjessä

10 kärjessä ovat Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina -Kempeleen kulttuuriympäristöohjelmasta.

1. Kirkonmäki

• Alue on kirkkolain mukaan suojeltu.

• Vanha kirkko on kansanmiesten rakentama vuosina 1688-1691.

• Rakennusmestarina toimi tunnettu liminkalainen kirkonrakentaja Matti Härmä. Tapulin rakentaja oli Heikki Väänänen (mahdollisesti 1769).

• Seinämaalaukset sekä saarnastuolin henkilökuvat ovat Mikael Toppeliuksen tekemät vuosina 1785-1795.

• Kempeleen seurakunta järjesti kutsukilpailun v. 1988 uuden kirkon suunnittelua varten. Kirkon suunnitelmat on laadittu arkkitehti Jorma Tepon ehdotuksen ”Kuori” pohjalta. Pyhän Kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön v. 1993. Se sijaitsee kirkonmäellä siten, että hautausmaa jää uuden ja vanhan kirkon väliin.

• Lasimaalaukset on tehnyt taiteilija Pekka Jauhiainen.

Tavoitteet:
Valtakunnallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden säilyttäminen.

Toimenpiteet:
Suojelu asemakaavan nojalla, kaavamerkinnät ja -määräykset tarkennettava.

2. Asema-alue ja entinen Kempeleen-Salon osuusmeijeri

• Historiallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävä kohde, jonka rakennuksia yhdistää maisemallisesti Asemantie.

• Makasiinit ja ratavartijan asunto vuonna 1886

• Asemarakennus 1904

• Meijeri 1912 (toiminnassa vuoteen 1922), kunnantoimistona vuosina 1933-1937

• Meijeri nykyään harrastuskäytössä

Tavoitteet:
Radan molemmin puolin sijaitsevan aluekokonaisuuden säilyttäminen, uuden rakentamisen sopeuttaminen vanhaan rakennuskantaan.

Toimenpiteet:
Suojelumerkintä taajaman osayleiskaavaan, asemakaavamerkinnät ja -määräykset radan itäpuolen osalta tarkennettava. Meijeristä pidetään jatkossakin huolta.

3. Pirilän puutarhaoppilaitoksen alue

• Hyvin säilynyt tiilinen asuinrakennus 1800-luvun lopulta on arvokas aikansa edustaja. 1800-luvulla rakennetut kolme aittaa, sementtitiilinen navetta 1910-luvulta sekä hirsinen ulkorakennus 1900-luvun alusta ovat yhdessä asuinrakennuksen kanssa rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita.

• Puistomainen piha on myös maisemallisesti tärkeä. Tila kuuluu Ollilan alueen vanhaan rakennuskantaan ja Piriläntien raittikokonaisuuteen.

• Alun perin Kempeleen Puutarhurikoulu (opetus alkoi v. 1952), nimenmuutos Kempeleen puutarhaoppilaitokseksi 1988.

• Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (OSAKK) vuodesta 1995, nykyisin oppilaitos sisältyy Oulun seudun ammattiopiston Kempeleen yksikköön.

• Muita rakennuksia: opetustiloja sisältävä rakennus 1967 ja uusi päärakennus 1996.

Tavoitteet:
Aluekokonaisuuden luonteen säilyttäminen, ympäristön kehittäminen.

Toimenpiteet:
Suojelu asemakaavan nojalla, kaavamerkinnät ja -määräykset puuttuvat nykyisestä kaavasta. Lisätään nykyiseen kaavaan.

4. Kunnanmartti, kotiseutumuseo

• Tyypillinen pohjoispohjalainen neliöpiha, johon kuuluvat asuinrakennus ja navetta sekä talli. Sekä rakennushistoriallisesti että historiallisesti merkittävä kohde, joka sijaitsee keskeisellä paikalla. Osa Ollilan alueen vanhaa rakennuskantaa ja Kirkkotien raitti-kokonaisuutta.

• Päärakennus 1886, Kempeleen Säästöpankki toimi rakennuksessa 1900-luvun alussa.

• Hirsinen navetta 1886 (uusittu 1930-luvulla) ja tallipuoji 1897.

• Museoalueelle siirretty useita rakennuksia mm. käsityöläismökki Oulusta, asevelitalo Sohjanasta, kalustohuone ja tuulimylly Tyrnävältä, kala-aitta Pikisaaresta, Hemmilän varastoaitta.

Tavoitteet:
Historiallisesti arvokkaan aluekokonaisuuden säilyttäminen.

Toimenpiteet:
Suojelu asemakaavan nojalla, kaavamerkinnät ja –määräykset puuttuvat nykyisestä kaavasta. Lisätään kaavamerkintöihin. Turpasmökki kunnostetaan. Alueen toimintaa elävöitetään.

Kulttuurimaisemakohteet 

5. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet

Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kempeleen eteläosassa.

• Valtakunnallisessa maisemansuojeluohjelmassa rajattu alue ulottuu Rajakorven ja Luonungin alueelle.

• Laaja peltolakeus, jota metsäiset alueet reunustavat ja jolla sijaitsee rakennusryhmiä.

Tavoitteet:
Avoimen maisematilan säilyttäminen, näkymien avaaminen valtaväyliltä.

Toimenpiteet:
Oulun seudun yhteisessä yleiskaavassa ja Sipolan – Rajakorven osayleiskaavassa suojelumerkintä, rajausta tarkennettava.

Peltoalueet taajaman pohjoispuolella

• Pääväylille (moottoritie ja vanha Nelostie) ja rautatielle näkyvät laajat peltoaukeat radan ja Kokkokankaantien varressa, jossa on maisemallinen raja.

• Peltoalueet Teppolantien varressa, jotka näkyvät myös Vihiluodontieltä. Lentokentäntieltä pensaikot estävät maiseman avautumisen etelään. Seudun yhteisessä yleiskaavassa osoitettu maisemallisesti arvokas peltoalue.

Tavoitteet:
Avoimen maisematilan säilyttäminen, rakennettavien alueiden rajaaminen, näkymien avaaminen.

Toimenpiteet:
Seudun yleiskaavan merkintöjä ja määräyksiä tarkennettava, aluerajaus tulee tarkentaa taajaman osayleiskaavassa, samoin kaavamerkinnät ja –määräykset, laadittava suunnitelma puuston raivaamisesta Lentokentäntien varrelta.

6. Vihiluodontie kirkolta Alakylän alueelle

• Kempeleenharjua noudattava loivasti mutkainen tie, jonka varrella useita perinteistä rakennuskantaa edustavia talouskeskuksia ja aittoja.

• Itäpuolella avautuu näkymiä peltoalueelle.

Tavoitteet:
Tienvarsimaiseman luonteen säilyttäminen, uuden rakentamisen sopeuttaminen ympäristöön.

Toimenpiteet:
Laadittu rakentamisohjeet, suojelumerkintöjä taajaman osayleiskaavassa tarkennettava, asemakaavaan suojelumerkintöjä.

7. Kiiesmetsä Ollilan alueella

• Ollilan alueella lähes luonnontilassa säilynyt metsäalue.

• Vanhaa puustoa ja polkureittejä.

Tavoitteet:
Vanhan puuston säilyttäminen, aluerajauksen tarkentaminen.

Toimenpiteet:
Laadittu käyttösuunnitelma, asemakaavassa tulee tutkia rajausta ja määritellä sallittavat hoitotoimet. Hyödyntää koulujen ympäristökasvatuksessa. Kiiesmetsän kehittäminen luonnonsuojelualueeksi, jonne sijoitetaan opastauluja kertomaan alueen luonnosta.

8. Kempeleen urheilukeskus Sarkkirannan alueella

• Vanhojen soramonttujen paikalle rakennettu urheilualue.

• Soranotto alkoi 1950-60 –lukujen vaihteessa ja vuoteen 1980 mennessä alueelta oli kaivettu 1,2 milj.m³ soraa ja hiekkaa.

• Aluetta ryhdyttiin maisemoimaan ja kunnostamaan urheilu- ja virkistyskäyttöön 1980-luvulla.

Tavoitteet:
Ympäröivien kunnan omistamien alueiden kunnostus ja maisemointi.

Toimenpiteet:
Laadittava myös Kempeleentien pohjoispuolen käsittävä maisemointi- ja istutussuunnitelma.

9. Mourunkijärvi Juurussuon alueella

• Ainoa järvi kunnan alueella Juurussuon asutustila-alueesta etelään.

• Suo- ja metsäalueiden ympäröimä matala järvi, rannoilla jonkin verran loma-asutusta.

• Ranta-asemakaava vuodelta 1988. 

Tavoitteet:
Järven kunnostaminen virkistyskäyttöön.

Toimenpiteet:
Laadittava kunnostussuunnitelma, liittyy laajempaan hankkeeseen ulkoilureitin rakentamiseksi Linnakankaalta Kokkokankaan ja Honkasen kautta Juurussuolle.