Työpajat2020
LYHYET KUVAUKSET TEEMAPÄIVÄN 25.2.2020 PAJOISTA
Hiilijalanjälkityöpaja
Työpajassa keskusteltiin ilmastoahdistuksista ja tehtiin hiiilijalanjälkitesti. Lisäksi mietittiin, mihin matematiikkaa tarvitaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Opiskelijat pääsivät laskemaan itselleen mieluisasta aiheesta konkreettisia lukuja, esimerkiksi energiankulutukseen liittyen.
Jussi Malilan luento
Tutkijatohtori Jussi Malila tutkii ilmakehäfysiikkaa ja ilmakehän pienhiukkasia Oulun yliopistossa. Yksi hänen tutkimuskohteistaan on ilmastonmuutos. Luennossaan hän selitti hyvin perusteellisesti tieteelliseen tutkimustietoon perustuen, miten ilmasto maapallolla on muutoksessa. Ilmasto lämpenee, se on fakta.
Kiertokaari Oy:n erityisasiantuntijan Mari Juntusen luento
Erityisasiantuntija Mari Juntunen luennoi mielenkiintoisesti jätteiden vähentämisestä ja lajittelun tärkeydestä. Monilla arkielämän pienillä valinnoilla on suuri merkitys jätteiden kertymisen ja kierrätyksen kannalta. Jokainen kuluttaja voi valita esimerkiksi, ostaako viisi erillistä jogurttipurkkia vai yhden ison litran purkin. Tavoitteena olisi, että kertakäyttökulttuurin sijaan materiaalit voitaisiin mahdollisimman pitkälle kierrättää, korjata tai muokata uusiksi tuotteiksi. Kiertokaari pyrkii auttamaan kuluttajia kestävään kiertotalouteen siirtymisessä.
Luennon jälkeen opiskelijat siirtyivät luokkiin muovityöpajaan. Muovien kierrätys on monelle uusi asia ja työpajassa tarkasteltiinkin konkreettisesti erilaisten muovituotteiden avulla, mitkä muovit ovat kierrätettävissä ja mitkä eivät.
Opiskelijakunnan olympialaiset
Ohjausryhmät pääsivät kamppailemaan toisiaan vastaan päivän viimeisessä opiskelijakunnan järjestämässä työpajassa. Still-kuva tehtävässä ryhmänohjaajat yrittivät arvata opiskelijoiden muodostaman still-kuvan aiheen.
Paperilennokkikisassa opiskelijat valmistivat kierrätyspapereista paperilennokit. Aluksi kisailtiin, kenen ohjausryhmäläisen lennokki lentää pisimmälle. Vanhassa ruokalassa ryhmänohjaajat pääsivät lennättämään ryhmän pisimmälle lentänyttä lennokkia.
Seuraavaksi ykköset ja kakkoset pääsivät kilpailemaan laulutaidoillaan ja lauluntuntemistaidoillaan. Parhaalta ryhmältä eivät laulut loppuneet kesken. Päivä ja paja päättyi opiskelijakunnan hallituksen järjestämään kahoot-kisaan auditoriossa.
Ympäristöreportteri -videopaja (FEE – Suomen ja Siemenpuu säätiön yhteinen globaalikasvatushanke, Ilmastonmuutos ja etelän äänet)
Toiminnallinen kokonaisuus alkoi FEE- Suomi ympäristökasvatusjärjestön kouluvierailijan Heidi Niemen pitämällä infolla ilmastonmuutoksesta ja kestävään kehitykseen liittyvistä ilmiöistä. Pohdittiin oikeudenmukaisuuskysymyksiä ja globaaleja haasteita. Opiskelijat jatkoivat työpajaa Ympäristöreportterit -videoprojektia pienissä ryhmissä. Opiskelijat suunnittelivat, kuvasivat ja editoivat videopätkät kukin omaan ilmastonmuutoksen syihin liittyviin aiheisiinsa liittyen. Videot esitetään ryhmänohjauksissa ja mahdollisesti koko koululle.
(Kuvan lähde: https://ymparistoreportterit.fi/yre/)
WWF – kouluvierailija (Luonto lautasella)
Luonto lautasella -työpajassa paneuduttiin ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin. WWF-lähettiläiden pitämällä oppitunnilla tutustuttiin muun muassa siihen, miten Suomessa tehdyt ruokavalinnat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen maamme rajojen ulkopuolella.
Ulkotyöpaja
Toiminnallisessa ulkotyöpajassa opiskelijat liikkuivat pienissä ryhmissä koulun lähiympäristössä tehden erilaisia pieniä tehtäviä, jotka tulivat heille EpiCollect5- sovelluksen kautta. Tehtävä saattoi sisältää kuvan ottamista, kohteen löytämistä, sijainnin tunnistamista, runon tai lauseiden muodostamista.
Paperinkeräyslaatikoiden tekeminen ja taideteos vanhoista kännyköistä
Työpaja askarteli vanhoista kopiokonepaperilaatikoista jokaiseen lukion opetusluokkaan sekä kaikkiin auloihin paperinkeräyslaatikot. Opiskelijat käyttivät luovuutta koristellessaan laatikot jokaiseen luokkaan sopivin kuvin.
Taideteosta varten järjestettiin opiskelijoille, vanhemmille ja opettajille kännykkäkeräys. Tavoitteena oli tuoda kännyköiden kierrätyksen tärkeys tietoisuuteen sekä samalla tehdä konkreettinen ympäristöteko.
Taksvärkki
Työpaja alkoi vaikuttavalla videolla.
https://www.youtube.com/watch?v=TxBqcL_fA0Q
Meillä on oikeus voida hyvin, kyseenalaistaa ja vaikuttaa!
Lukuvuoden 2019–2020 Taksvärkkipäivänä tuetaan nuorten hyvinvointia Nepalissa.
Nepalilaiset nuoret puuttuvat epäkohtiin ja saavat aikaan positiivista muutosta. Oppilaskuntien aktiivit rohkaisevat nuoria kyseenalaistamaan syrjiviä asenteita ja puhumaan kohtaamistaan haasteista. Nuoret järjestävät tempauksia ja koulutuksia sekä näyttävät yhteisöissään esimerkkiä yhdenvertaisuudesta ja vaikuttamisesta.
https://www.taksvarkki.fi/nepal2019/
Virittäytymisen jälkeen keskusteltiin asioista, jotka jäivät erityisesti videosta mieleen. Tämän jälkeen käsiteltiin taululle piirretyn tikku-ukon avulla kuvitteellisen 16-vuotiaan Maurin elämää. Pinkeille lapuille kirjoitettiin elintärkeitä asioita, joita ilman Mauri ei voi elää. Keltaisille lapuille kerättiin asioita, jotka auttavat Mauria saamaan hyvän tulevaisuuden. Oranssien lappujen kysymys oli: “Mikä tekee Maurin elämästä mukavaa?”. Vihreät laput kuvastivat Maurin tulevaisuuden haaveita ja unelmia. Lopuksi tikku-ukon viereen kerättiin vaaleamman pinkeille lapuille asioita, jotka voisivat estää Maurin tulevaisuuden. Kun koko komeus oli valmis, pohdittiin, kuinka realistisia ja mahdollisia asiat olisivat Suomessa.
Työpajan lopussa katsottiin toinen ajatuksia herättävä video ja keskusteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
https://www.youtube.com/watch?v=MqWE6pwwbO0
Ekokalenterin tekeminen
Ekokalenteri oli hieman pidemmän ajan projekti, jonka valittu ryhmä aloitti jo muutama viikko ennen teemaviikkoa. Ekokalenteria varten luotiin oma Instagram-tili, jonne lisättiin viikkojen kuluessa kuvia ja vinkkejä erilaisista ekologiseen elämäntapaan liittyvistä asioista. Ryhmän kanssa yhteistyötä teki Saksassa työskentelevä suomalainen opettaja, joka lisäsi tilille myös omia kuvia ja vinkkejään. Työskentelykieli oli kaikilla suomi.
Kielityöpaja
Kielityöpajassa työskenneltiin pienryhmissä, joissa jokaisessa oli yhtenä jäsenenä ulkomaalainen vaihto-opiskelija. Mukana oli sekä oman lukiomme vaihtareita että OAMK:n vaihto-opiskelijoita ympäri maailman. Työskentelyn pohjana käytettiin netistä löytyineitä monistepohjia, joiden avulla opiskelijat miettivät mm. omaa kulutuskäyttäytymistään sekä kierrätystä oman kulttuurinsa ja kotimaansa näkökulmasta. Jokaisen tehtävän jälkeen opiskelijat keskustelivat ryhmissä aiheesta, työskentelykieli oli englanti. Vaihto-opiskelijoiden mukanaolo sai paljon kiitosta omilta opiskelijoiltamme, sillä nyt jokainen oli "pakotettu" käyttämään englantia, jotta kaikki ryhmäläiset ymmärsivät keskustelua.
