Raideliikenteen kehittämiskyselyn tulokset
Kempeleen kunta kartoitti kuntalaisten näkemyksiä raideliikenteen ja erityisesti lähijunaliikenteen kehittämisestä kyselyllä, johon vastasi 540 henkilöä. Vastaajista 85,7 % asuu Kempeleessä ja 14,3 % muualla (mm. Oulu, Liminka, Tupos).
Kyselyn tulosten perusteella enemmistö (63 %) vastaajista suhtautuu myönteisesti lähijunaliikenteen kehittämiseen ja siihen sitoutumiseen tulevalla liikennöintikaudella. Osa vastaajista (24 %) näkee vaihtoehtona myös nykyisen junaliikenteen kehittämisen lisävuoroilla, ja osa (13 %) katsoo nykytilan olevan riittävä.
Jos lähijuna toteutuisi, vastaajat arvioivat käyttävänsä sitä erityisesti vapaa-ajan matkoihin, asiointiin ja tapahtumiin. Myös työmatkakäyttö nousi esiin merkittävänä käyttötarkoituksena. Junaa käytettäisiin pääosin satunnaisesti tai muutaman kerran viikossa.
Asemalle kuljettaisiin vastausten mukaan useimmiten kävellen tai pyörällä, mikä korostaa liityntäliikenteen ja asemanseutujen toimivuuden merkitystä. Aikataulujen osalta tärkeinä pidettiin erityisesti aamu-, iltapäivä- ja ilta-aikoja.
Avoimissa vastauksissa lähijunan koettuja hyötyjä olivat muun muassa sujuvammat yhteydet Ouluun, auton käytön väheneminen sekä ympäristö- ja ilmastohyödyt. Samalla esiin nousivat myös huolenaiheet, kuten kustannukset kunnalle, asemien saavutettavuus eri asuinalueilta sekä se, miten hyödyt jakautuvat kuntalaisten kesken.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kempeleen kunnan jatkovalmistelussa ja päätöksenteon tukena. Kysely ei itsessään merkitse päätöstä lähijunaliikenteen toteuttamisesta, vaan se tarjoaa tietoa kuntalaisten näkemyksistä eri vaihtoehdoista.
Kuntien (Oulu, Kempele, Liminka) täytyy tehdä periaatepäätös lähijunaliikenteestä huhtikuun aikana, mikäli lähijunaliikenne halutaan käynnistää 2030-luvulla. Sopimuskausi, johon sitoudutaan, on 2031 – 2040. Kempeleen valtuusto tekee periaatepäätöksen seudullisen lähijunaliikenteen kehittämisvaihtoehdoista huhtikuun kokouksessaan.
