Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja – Kasvava Kempele tarvitsee vahvat sote-palvelut
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelema sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma sisältää Kempeleen kannalta merkittäviä linjauksia. Pidämme hyvänä sitä, että palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta, yhdenvertaisuutta ja kustannustehokkuutta kehitetään pitkäjänteisesti. Tästä syystä kiinnitämme kunnan kannanotossa erityistä huomiota kolmeen asiakohtaan järjestämissuunnitelmassa.
Ensinnäkin järjestämissuunnitelmassa esitetään, että kotisairaalatoimintaa vahvistetaan Kempeleessä. Tämä on ehdottomasti hyvä asia. Kotisairaalatoiminta tukee nopeasti ikääntyvän väestön tarpeita ja tuo palvelut lähemmäs asukkaita.
Toiseksi järjestämissuunnitelmassa esitetään, että Kaakkurin, Kempeleen ja Oulunsalon sosiaali- ja terveyskeskuksista sekä -yksiköstä muodostetaan yksi sosiaali- ja terveyskeskus. Yhdistämisen suunnittelu käynnistetään suunnitelmakaudella. Kolmen keskuksen korvaaminen yhdellä olisi iso strateginen, alueellinen, taloudellinen ja toiminnallinen kysymys. Tarkastelun tulisikin ottaa alueella myös yhden sijaan kahden sote-keskuksen malli. Kempeleen kunnan kannalta kysymys on kriittisen tärkeä. Siksikin päätöksenteon tulee tässä asiassa perustua erityisen huolelliseen kokonaisvaikutusten arviointiin, joka huomioi muun muassa väestökehityksen, palvelutarpeet, saavutettavuuden ja kustannusvaikutukset.
Kempele on yksi Pohjois-Pohjanmaan voimakkaimmin kasvavista kunnista, ja samalla kasvaa myös kaikenikäisten asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Nykyinen sosiaali- ja terveyskeskus sijaitsee keskellä kasvavaa Oulun eteläistä kaupunkialuetta ja palvelee laajaa väestöpohjaa myös kuntarajojen yli. Kempeleen kunnan näkemyksen mukaan nykyinen sote-keskusalue tarjoaa erittäin vahvat lähtökohdat mahdollisen yhteisen palvelukokonaisuuden sijoittumiselle. Terveyskeskuksen tontilla on merkittävästi käyttämätöntä rakennusoikeutta, voimassa oleva asemakaava mahdollistaa palveluiden laajentamisen nopeasti ja alueella on valmius kehittää palveluita tulevaisuuden tarpeisiin ilman mittavia uusia aluerakenteellisia investointeja.
Kempeleen sote-keskuksen ympärille on vuosien aikana rakentunut laaja hyvinvoinnin, asumisen, koulutuksen ja julkisten palveluiden keskittymä. Alueella sijaitsevat muun muassa ikäihmisten palveluasumisen yksiköt, senioriasumista, Kempeletalo, Kirkonkylätalo, toisen asteen oppilaitokset lukio ja OSAO, kirkko sekä keskustan palvelut. Lisäksi alueella on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuus hyödyntää tulevaisuudessa myös lähijunaliikennettä. Tällainen toimintaympäristö tukee eri palveluiden yhteistyötä ja sujuvia palveluketjuja. Terveyskeskus palvelee lisäksi kymmenien tuhansien ihmisten väestöpohjaa Kempeleen lisäksi Oulunsalon, Kaakkurin, Metsokankaan, Tupoksen ja Murron suunnista.
Alueen palveluverkkoratkaisuissa on tärkeää huomioida myös se, että Ouluun on jo rakenteilla uusi yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus, jonka käyttöönoton on tarkoitus tapahtua vuoteen 2031 mennessä. Tämän investoinnin vaikutukset tulee arvioida huolellisesti, myös alueellisen tasa-arvon näkökulmasta, ennen uuden Kaakkuri-Oulunsalo-Kempele -sote-keskuksen sijaintipäätöksen tekemistä.
Kolmanneksi kunta nostaa lausunnossaan esille kuvantamispalveluiden merkityksen. Järjestämissuunnitelmassa niiden siirtämisellä tavoitellaan säästöjä, mutta kunnan näkemyksen mukaan säästöt ovat vähäisiä suhteessa niihin vaikutuksiin, joita palvelun siirtäminen aiheuttaisi asiakkaiden saavutettavuudelle, hoitoketjujen sujuvuudelle ja erityisesti ikääntyvän väestön palvelujen käytölle. Kuvantamispalvelut ovat keskeinen osa toimivaa terveyskeskusta ja tehokasta diagnostiikkaa, etenkin, kun samassa kiinteistössä sijaitsee akuuttiosasto.
Kempeleen viesti on, että hyvinvointialueen palveluverkkoa on välttämätöntä kehittää, mutta ratkaisut on tehtävä huolelliseen vaikutusarviointiin perustuen ja tulevaisuuden väestökehitys huomioon ottaen. On katsottava vuosikymmenten päähän ja varmistettava, että palvelut rakennetaan sinne, missä ihmiset asuvat ja palvelutarpeet sekä -volyymit ovat tulevaisuudessa. Tämä on sekä alueen väestön, kuntien ja koko hyvinvointialueen etu.
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
