Johtoryhmän blogi: kunnanjohtaja – Ruskan sävyt kuntasyksyn kuvaajina
Vuosi 2026 on taittumassa syvälle syksyyn. Kempeleen alkuvuoteen on mahtunut jälleen paljon. Vuosi käynnistyi kolmen merkittävän rakennuskohteen – Kempeletalon, Pekka Rinne -areenan sekä peruskorjatun ja laajennetun Ketolanperän koulun – valmistumisella. Valtuusto hyväksyi myös muun muassa päivitetyn Kempele-sopimuksen, joka kokoaa yhteisen suuntamme kestävän kasvun, turvallisen arjen ja kehittyvän toimintakulttuurin ympärille. Kevään aikana jouduimme tekemään myös vaikeita, mutta kunnan tulevaisuuden kannalta välttämättömiä ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Alkuvuonna päätökseen saaduilla yhteistoimintaneuvotteluilla saavutettiin kahden miljoonan euron pysyvät vuotuiset säästöt käyttötalouteen. Vuosien 2026–2028 investointiohjelmaa kevennettiin noin 15 miljoonalla eurolla.
Alkuvuoden tilastot antavat aihetta maltilliseen tyytyväisyyteen. Kempeleen väkiluku on ollut edelleen kasvussa, asukkaita on tällä hetkellä noin 19 800, ja syntyvyys on pysytellyt viimevuosien tasolla. Työttömyys on hieman koholla, mutta selvästi koko Pohjois-Pohjanmaan tilannetta paremmalla tasolla. Viimeaikojen merkittävät tekoäly- ja datakeskusinvestointiuutiset Oulun seudulle heijastunevat pian myös suotuisina työllisyysvaikutuksina koko alueelle.
Kunnan eri toimialat ovat pitäneet kulut hyvin kurissa. Kun samaan aikaan keskeiset tuloerät, valtionosuudet ja verotulot, ovat kertyneet odotetusti tai jopa hieman yläkanttiin, tilinpäätösennustekin on tällä hetkellä niukasti plusmerkkinen. Se olisi talousarvion lähtötilanteeseen nähden hyvä tulos. Talouden liikkumavara on silti edelleen hyvin niukka, ja huolellista taloudenpitoa tarvitaan myös jatkossa. Erityistä huomiota on tulevina aikoina kiinnitettävä kunnan velkaantumiskehityksen taittamiseen.
Kempele on pärjännyt hyvin viime päivinä julkaistuissa valtakunnallisissa kuntavertailuissa. MDI:n vuoden 2026 EVP-analyysissä Kempele sijoittuu elinvoimaindeksissä sekä veto- ja pitovoimaindeksissä parhaaseen neljännekseen. Kiinteistöliiton syyskuussa julkaisemassa Indeksitalo 2026 -selvityksessä Kempele puolestaan kuuluu kuntakohtaisilta kiinteistökustannuksiltaan viiden edullisimman joukkoon. Myös kasvunäkymä on säilynyt myönteisenä. MDI:n tuoreen väestöennusteen perusteella Kempele kuuluu siihen harvalukuiseen kuntajoukkoon, jonka väestön ennakoidaan edelleen kasvavan vuoteen 2050 saakka. Ennuste ei ole toteuma, vaan nykykehitykseen ja muun muassa muuttoliikettä koskeviin oletuksiin perustuva laskelma, mutta se kertoo, että Kempeleen pitkän aikavälin lähtökohdat ovat moniin kuntiin verrattuna vahvat.
Meneillään olevan syksyn keskeisiä kuntatehtäviä ovat päivitetyn Kempele-sopimuksen vieminen käytännön toiminnaksi, strategiaan pohjautuvan organisaatiokulttuurin määrätietoinen vahvistaminen sekä vuoden 2027 talousarvion valmistelu. Tulevan vuoden merkittävin uusi investointi on uuden lukion rakentaminen. Uusi lukio valmistuu käyttöön syksyllä 2028 ja korvaa juuri 50 vuoden ikään ehtineen nykyisen lukion kiinteistön. Investointi turvaa ja vahvistaa osaltaan Kempeleen laadukkaita toisen asteen koulutuspalveluja pitkälle tulevaisuuteen.
Akuuttien asioiden lisäksi työpöydällä on samanaikaisesti useita kauaskantoisia tulevaisuuskysymyksiä. Limingan ja Oulun välisen kaksoisraiteen ensimmäiset rakennustyöt käynnistyvät vielä tämän vuoden aikana, ja Väyläviraston nykyisen aikataulun mukaan hanke valmistuu loppuvuonna 2032. Kaksoisraide luo edellytykset Oulun seudun lähijunaliikenteelle, jonka toteutuksen yksityiskohtia ja aikataulua valmistellaan parhaillaan kuntien ja valtion yhteistyönä.
Myös virkistysuimala Zimmarin tulevaisuuden vaihtoehtoja arvioidaan parhaillaan palvelutarpeiden, vaikutusten ja taloudellisen kestävyyden näkökulmista. Lisäksi Pohteen lausunnolle lähettämä järjestämissuunnitelmaluonnos on Kempeleelle erittäin merkittävä. Luonnoksessa esitetään Kaakkurin, Kempeleen ja Oulunsalon sote-keskusten yhdistämisen suunnittelua sekä Kempeleen kuvantamispalvelujen siirtämistä OYSiin. On tärkeää arvioida ehdotusten vaikutukset huolellisesti ja tuoda Kempeleen näkökulma suunnitelmiin selkeästi esiin ennen lopullista päätöksentekoa.
Asioiden kirjo työpöydällä on kuin ruskan sävyt luonnossa, mutta ratkaisuja haetaan hyvässä yhteistyössä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken. Kun pidämme kiinni avoimesta keskustelusta, keskinäisestä luottamuksesta ja yhdessä sovitusta suunnasta, rakennamme Kempeleelle jatkossakin kestävää kasvua, turvallista arkea ja hyvää tulevaisuutta. Ja siinä kehityskulussa kaikki voittavat.
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
