Kevät pakettiin – aika hengähtää
Kevätkausi on ollut Kempeleessä jälleen totutun tapahtumarikas. Nyt, kun valtaosa on siirtynyt tai näinä päivinä siirtymässä kesälomalle, on sopiva aika luoda vielä silmäys menneisiin kuukausiin. Lyhyeen aikaan mahtui taas paljon sekä konkreettisia tekoja että isoja tulevaisuutta suuntaavia päätöksiä. Vuosi sitten aloittanut uusi valtuusto joutui hyppäämään liikkuvaan junaan, mutta on suoriutunut nopealla syklillä eteen tulleista päätösvaateista mallikkaasti. Yhteinen tekeminen ja rakentava argumentointi on ollut läpileikkaava voima kaikessa kehittämisessä.
Vuosi käynnistyi juhlavasti kolmen merkittävän rakennuskohteen avajaisilla. Kuntakeskuksen ytimeen valmistunut Kempeletalo toi modernit puitteet palveluille ja kuntalaisten kohtaamiselle, Ylikylän koulun yhteyteen rakentunut Pekka Rinne -areena paransi merkittävästi niin koululiikunnan kuin eri lajien harrastusmahdollisuuksia, ja Ketolanperän koulun peruskorjaus sekä laajennus päivittivät alueen oppimisympäristön nykyvaateiden mukaiseksi. Nämä investoinnit näkyvät suoraan kuntalaisten arjessa ja vahvistavat kunnan pito-, veto- ja elinvoimaa pitkälle tulevaisuuteen.
Helmikuussa saatiin päätökseen koko henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Yhteistoimintaneuvotteluilla tavoiteltiin, ja saavutettiin noin 2,2 milj. euron pysyvät säästöt kunnan vuotuisiin kuluihin vuosina 2026-2027. Myös investointeja karsittiin noin 15 miljoonaa euroa vuosilta 2026-2028. Prosessi oli vaativa, mutta keskeisinä tuloksina löytyi pysyviä säästöjä, tehostettiin toimintaa ja tehtiin toimintatapoihin arkea sujuvoittavia rakenteellisia muutoksia. Sopeuttamistoimien tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut myös tulevina vuosina kestävällä talouden pohjalla.
Maalis–huhtikuussa valtuustossa käsiteltiin laajasti Oulun seudun lähijunaliikennettä. Kysymys herätti vilkasta keskustelua niin Kempeleessä, Oulun seudulla kuin laajemminkin. Kritiikin keskiössä oli huoli erityisesti taloudesta, matkustajavolyymeista ja liikennöinnin toimivuudesta. Vasta-argumentteja esittäneet pitivät raideliikenteen hyödyntämistä puolestaan tärkeänä edistysaskeleena kunnan ja seudun elinvoiman ja saavutettavuuden kannalta. Tällaisten hankkeiden varaan rakentuu pitkässä juoksussa alueen potentiaali uusista kehittämismahdollisuuksista ja tulonlähteistä. Lähijunapäätös oli Kempeleen(kin) kannalta merkittävä strateginen tulevaisuuslinjaus.
Toukokuussa saimme iloisia bonusuutisia elinvoiman näkökulmasta, kun Kempele sijoittui Yrittäjien valtakunnallisessa kuntabarometrissa oman kokoluokkansa toiseksi. Hyvä menestys kuntabarometrissa on merkki siitä, että kunta keskittyy elinkeinopolitiikassaan oikeisiin asioihin ja tekee ne oikealla tavalla. Sijoitus ei ole kuitenkaan lopulta oleellisinta, vaan vaikutukset: elinvoiman kasvu näkyy työpaikkoina, kehittyvinä palveluina ja kunnan elävyytenä.
Kesäkuussa valtuusto hyväksyi uuden strategisen Kempele‑sopimuksen, joka kokoaa yhteisen suunnan tuleville vuosille ja ohjaa arjen päätöksentekoa. Kempele-sopimuksen punaisena lankana on visio rohkeasta ja elinvoimaisesta kasvukunnasta. Sitä pönkitetään arvoilla (rohkeus, yhteisöllisyys, turvallisuus) ja edistetään kolmella keskeisellä päämäärällä: kestävä kasvu, turvallinen arki ja kehittyvä toimintakulttuuri. Näitä päämääriä tavoitellaan yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla, joita edistetään monin eri toimenpitein.
Kuntatyö on yhteistä tulevaisuuden rakentamista – arjen palveluiden sujuvoittamista, elinvoiman vahvistamista ja kestävien ratkaisujen tekemistä kuntalaisten hyväksi. Tässä kaikessa onnistuminen vaatii yhteistyötä, luottamusta ja tulevaisuususkoa. On helppo kiittää jälleen luottamushenkilöitä, koko konsernin esihenkilöitä ja henkilöstöä, alueen yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita, kuntalaisia ja eri sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä. Yhdessä olemme saavuttaneet paljon, ja yhdessä tekemällä syntyvät jatkossakin parhaat tulokset.
Nyt on aika hengähtää, toivotan kaikille rentouttavaa ja aurinkoista kesää!
Tuomas Lohi
Kunnanjohtaja
