Kempele-opiston kädentaitokurssien suurkuluttaja Päivi on saanut kursseilta uusia ystäviä ja mielen hyvinvointia
”Elämä olisi aika paljon köyhempää ilman kädentaitojen kursseja”
Kädentaitokurssien suurkuluttaja kempeleläinen Päivi Raappana alkoi käydä Kempele-opiston kursseilla viisi vuotta sitten. Syksystä 2021 lähtien Päivin on osallistunut 88 kurssille.
– Tämä lähti siitä, kun minulla oli 400 euroa käyttämättömiä työnantajalta saatuja kulttuuriseteleitä. Sisko oli ehtinyt käydä yhdellä Anna Matinlaurin keramiikkakurssilla ja hän kehui sitä aivan hirveästi.
– Minä en ollut silloin kuullutkaan mistään Kempele-opistosta ja googlaillessa huomasin, että täällähän vaikka mitä kivaa.
Keramiikasta kaikki alkoi. Seuraavaksi oli vuorossa Henna Luokkasen laukkukurssi ja siitä ketsuppipullo aukesi kunnolla:
– Hennan kurssin aikana ilmoitin itseni kännykällä kaikille mahdollisille kursseille, missä oli vielä tilaa, Päivi kertoo.
Marika Ilolan vetämä nahkalaukkukurssi oli kolmas, joka vei lopullisesti mennessään.
Kädentaidot suvun perinteenä
Päivin käsityöinnostus ja ensiopit ovat peräisin hänen mummultaan, joka opetti tytön kutomaan ja virkkaamaan ennen kouluikää. Mummu opetti myös ompelemaan ja harvinaisempia käsityötaitoja.
– Mummu oli itseoppinut ompelija, joka ompeli kylän naisille ja vaatetti lapset ja lapsenlapset. Hän teki myös nahasta esimerkiksi laukkuja ja verhoili auton penkit. Ja mummun isä oli suutari.
Käsityöharrastus jäi opiskeluaikana hieman sivuun, ”villasukka-asteelle”.
– Kurssit ilmaisivat sitten niin mukaansa ja vanhat taidot löytyivät.
Marikan nahkatyökurssit ovat Päiville nykyään ykkösjuttu. Nahkatöitä hän tekee nykyään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Keramiikka on enemmän intuitiivista taidetta ja mindfulnessia.
Päivi tekee käsitöitä jonkin verran myös kotona, mutta hän tykkää Akatemian Taitolassa työskentelystä hyvien laitteiden ja tilojen vuoksi.
– Olen käynyt satunnaisesti myös Oulu-opistolla, mutta laitteita ja tiloja ei voi verratakaan Kempele-opistoon. Opettajat, laitteet ja fasiliteetit ovat täällä ihan huiput.
Ystäviä ja mielen hyvinvointia
Viime lukuvuonna Päiville kertyi huikeat 21 kurssia.
– On yleinen vitsi kurssilaisten keskuudessa, että Päivi asuu täällä opistolla, nainen nauraa.
Kursseilta on löytynyt myös todella hyviä ompeluystäviä, jotka osallistuvat useille samoille kursseille. Nykyään he ovat tekemisissä vapaa-ajallakin.
– Puhuttiin kyläillessä, että aikuisena harvemmin tulee helposti uusia ystävyyssuhteita.
Päivillä ei ole muita maksullisia harrastuksia, joten hän ei pidä kädentaitokursseihin sijoittamaansa summaa kalliina. Saman verran voisi maksaa esimerkiksi kuntosalijäsenyys tai muu harrastus.
– Lasken sen omassa päässäni, että se menee minulla suoraan mielenterveyteen. Tämä on parempaa kuin terapia. Kursseilla on ollut tosi iso merkitys.
Hän kiittää työnantajaansa kulttuuriseteleistä, joilla voi maksaa osan kurssimaksuistaan. Kulttuurisetelijärjestelmä vaikuttaa hänen mielestään suoraan työntekijän hyvinvointiin.
Päivi myöntää, että hänen tilanteensa on toki siinä mielessä helppo, ettei hänellä ole lasten harrastuksia kustannettavana. Joustava työ mahdollistaa myös kursseille osallistumisen eri aikoina.
– Asettelen kaikki muut menot kurssien mukaan. Esimerkiksi veljen ja siskon lasten synttäreiden kohdalla kysytään, milloin minulla on vapaa viikonloppu, hän nauraa.
Opettajille kiitosta
Päivi on osallistunut satunnaisesti taidekursseille ja suunnitelmana on pyrkiä tulevan kevään italialaisille ruokakursseille.
– Opettajat ovat suurin syy, miksi tykkään teillä kulkea. Marika on teidän kruununjalokivi. Nahkatyöt ovat hänelle intohimo ja hänellä on niistä kova tietämys. Paljon pohditaan vapaa-ajallakin whatsapissa, miten joku asia toteutetaan.
Päivi on tietoinen opistoon kohdistuvista valtionosuusleikkauksista ja muista säästötoimenpiteistä. Hän on kuitenkin tyytyväinen, että opiskelijoille säästöt eivät ole näkyneet. Koneet on hyvin hoidettu ja kurssitarjonta on pysynyt laadukkaana ja laajana.
Monelle muullekin on tärkeä päästä omalle suosikkikurssilleen.
– Syksyllä niin odotin, että kurssit alkavat. On ihana nähdä, kun muutkin ovat niin innoissaan.
Päivi toteaa, että hänen kohdallaan elämä olisi aika paljon köyhempää ilman kädentaitojen kursseja ja kaikkea sitä, mitä ne ovat antaneet.