Skip to content

Kempeleen osallistuvan budjetoinnin 2026 ehdotusvaihe on käynnissä!

Kempeleen kunta varaa osallistuvaan budjetointiin 25 000 euroa vuonna 2026. Nyt on sinun hetkesi vaikuttaa – miten sinä kehittäisit Kempelettä? Voit tehdä ehdotuksesi 3.4.-3.5.2026 välisenä aikana.

Kempeleen kunnan vuoden 2025 tulos kääntyi positiiviseksi

Kempeleen kunnan tulos vuodelta 2025 oli 0,1 milj. euroa. Tulos oli ennakoitua parempi pienempien menojen sekä yksittäisten tuloerien ansiosta. Positiivinen tulos tasapainottaa taloutta tuleville vuosille.

Tilikaudelta kertyi ylijäämää tilinpäätössiirtojen jälkeen 0,9 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa tilinpäätöksen arvioitiin olevan 0,4 milj. euroa alijäämäinen. Tilinpäätöksen tulos toteutui siis 1,2 miljoonaa euroa ennakoitua parempana. Edellinen tilinpäätös vuodelta 2024 oli noin 1,5 milj. euroa alijäämäinen.

Käyttötalouden tilannetta paransi merkittävästi vuodelle 2025 tehty tuloveron korotus, kunnan eri prosessien talousarvioalitukset sekä Kärkkäisen kanssa tehty iso yritystonttikauppa, joka toi kunnalle noin 1,2 milj. euroa kertaluontoisia tuloja.

Ennakoitua vähemmän kuluja

Kunnan toimintakulut alittivat muutetun talousarvion n. 1,2 milj. eurolla. Isoimmat alitukset tehtiin varhaiskasvatuksessa, jossa kulut olivat 0,5 milj. euroa ennakoitua pienemmät.

– Kaikki prosessit pysyivät talousarviossa, mikä on erinomainen asia kunnan talouden osalta. Toimintakulujen alitukset olivat merkittäviä, sillä toimintakuluja alennettiin jo vuoden aikana talousarviomuutoksilla yhteensä n. 1,1 milj. euroa, kiittelee talousjohtaja Juho Leppänen.

Tilinpäätöksen 2025 toimintakulujen kasvua kasvattaa TE-palveluiden siirto kuntien vastuulle 1.1.2025 lukien. TE-palveluiden siirto Kempeleelle lisäsi kunnan kuluja arviolta n. 2,6 milj. eurolla. Valtionosuutta kunta sai TE-uudistuksen vuoksi lisää n. 2,1 milj. euroa, joten saadut valtionosuudet eivät kattaneet kokonaan TE-uudistuksesta aiheutuneita lisäkuluja.

Verotuloja kertyi 50,4 milj. euroa. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 11,3 %:a (5,1 milj. euroa). Kasvua selittää pääasiassa kunnan tuloveroprosentin korotus 7,9 prosentista 8,9 prosenttiin. Veronkorotus lisäsi verotuloja arviolta reilut 4 milj. euroa. Ilman veronkorotusta tilinpäätös olisi ollut selvästi alijäämäinen. Muilta osin veroprosentit säilyivät ennallaan vuonna 2025.

Valtionosuudet olivat 23,5 milj. euroa ja ne toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Valtionosuudet kasvoivat 5 %:a (1,1 milj. euroa). Valtionosuuksien kasvua selittää TE-uudistuksen valtionosuusrahoitus, jota Kempele sai 2,1 milj. euroa.

Suunta on positiivinen

Kempeleen kunnan talousarvio ja -suunnitelma 2026–2028 näyttää edelleen selkeästi alijäämäiseltä. Vuodelle 2026 ja 2027 sopeuttamistoimien säästötavoitteeksi on asetettu 2,2 milj. euroa.

– Tilikauden ennakoitua parempi tulos luo positiivista näkymää kunnan talouteen. Tiukka menokuri puri jo vuoden 2025 aikana ja samalla linjalla on jatkettu vuodelle 2026. Työtä talouden tasapainottamiseksi on jatkettava määrätietoisesti, kunnanjohtaja Tuomas Lohi toteaa.

Toiminnallisesti vuosi 2025 oli Kempeleessä monien muutosten ja vahvan rakentamisen aikaa. Väestömäärä jatkoi kasvuaan, asuintontit tekivät erinomaisesti kauppansa ja yrityksiä perustettiin ennätyksellisen paljon. Vuonna 2025 keskiössä oli hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämisen sekä työllisyyden vahvistaminen. Kunnan toiminnan kannalta merkittävää oli uusien toimitilojen, eli Kempeletalon valmistuminen. Muuton myötä kunnan olennaiset toiminnot siirtyivät jälleen kunnan keskustaan, keskelle kuntalaisia.   

Historiallisen suuri investointien määrä tuo epävakautta talouteen

Vuoden aikana tehtiin merkittäviä investointeja, erityisesti koululaisille. Ketolanperän koulun laaja peruskorjaus valmistui ja Ylikylän koululle saatiin uusi liikuntasali. Kuntalaisille erityisen näkyvä investointi oli Kempeletalon valmistuminen.  Investointien määrä oli yhteensä 24,4 milj. euroa, joka on kaikkien aikojen suurin investointipotti Kempeleessä.

Kunnan velkaantuneisuus on kasvanut suurten investointien ja suhteellisen alhaisen tulorahoituksen vuoksi. Tunnusluvut ovat heikentyneet erityisesti suhteessa toisiin kuntiin ja ovat heikommat kuin keskimäärin kunnissa. Kunnan lainat ja vuokravastuut olivat vuoden vaihteessa yhteensä n. 153,8 milj. euroa, mikä on n. 7800 euroa/asukas. Lainat ja vuokravastuut kasvoivat n. 700 eurolla / asukas edellisestä vuodesta.