Osallisuustoiminta
Osallisuustoiminta

Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen kokee olevansa mukana, kuultu ja merkityksellinen osa yhteisöä tai yhteiskuntaa.
Se ei ole pelkästään osallistumista (esim. kokoukseen menemistä), vaan ennen kaikkea kokemusta siitä, että oma ääni vaikuttaa ja että kuuluu joukkoon.
Matalan kynnyksen osallisuus
Nuorisotiloilla, lasten- ja nuortentoiminnoissa tehdään monenlaista matalan kynnyksen osallisuustyötä. Tiloilla pidetään mm. viikkotuokioita, joissa käydään ajankohtaisia asioita sekä kysellään lapsilta ja nuorilta toiminnankehittämiseen liittyviä asioita.
Erilaisia loma-aikoihin liittyviä kyselyitä, Lapsiystävällinen kunta -työtä, valtakunnallisia nuorisotilakyselyitä yms. tehdään tiloilla, jotta saadaan lasten ja nuorten ääni kuuluviin.
Lapset ja nuoret ovat tervetulleita mukaan järjestämään nuorisopalvelujen järjestämiin tapahtumiin, kuten Liikennepuiston Kesähulinoihin sekä ystävänpäivä- ja halloweentapahtumiin.
Etsivässä nuorisotyössä asiakkaita ohjataan vastaamaan valtakunnalliseen Sovari -kyselyyn, jonka avulla etsivää nuorisotyötä pystytään kehittämään asiakaslähtöisesti.
Lasten ja nuorten foorumit
Lasten ja nuorten foorumeihin osallistuu kahden alakoulun, kolmen yhtenäiskoulun, toisen asteen (lukio & OSAO) oppilaita sekä nuorisovaltuutettuja. Lasten ja nuorten foorumit kokoontuvat 2-4 kertaa vuodessa keskustelemaan lasten ja nuorten elinympäristöön, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyvistä teemoista. Foorumit käsittelevät ajankohtaisia aiheita sekä lasten ja nuorten esiin nostamia kehittämiskohteita.
Lasten ja nuorten foorumit kokoontuvat ennen pikkuparlamentin kokousta valmistelemaan pikkuparlamentissa käsiteltäviä asioita. Joskus foorumit käyvät työstämään lasten ja nuorten asioita ilman pikkuparlamentin kokousta. Foorumeissa on mukana oppilaskuntien ohjaavat opettajat.
Lasten ja nuorten foorumeiden suunnittelusta sekä toteutuksesta vastaa osallisuustyöryhmä. Työryhmään kuuluu koulujen, vapaa-ajan sekä oppilashuollon edustajia.
Pikkuparlamentti
Pikkuparlamenttiin osallistuu kahden alakoulun, kolmen yhtenäiskoulun, toisen asteen (lukio & OSAO) sekä nuorisovaltuutettuja parlamentaarikkoja. Pikkuparlamentti kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa täysistuntoon, jossa käsitellään lasten ja nuorten elinympäristöön, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä teemoja. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia aiheita sekä lasten ja nuorten esiin nostamia kehittämiskohteita.
Ennen pikkuparlamentin kokousta, parlamentaarikot kokoontuvat lasten ja nuorten foorumeihin valmistelemaan pikkuparlamentissa käsiteltäviä asioita. Parlamentaarikoilla on mukanaan oppilaskunnan ohjaava opettaja.
Pikkuparlamentin kokousta johtaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja sihteerinä toimii nuorisopalvelujen päällikkö.
Nuorisovaltuusto
Nuorisovaltuustot (nuvat) ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamalla paikallisten nuorten etuja. Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja.
Kempeleen nuorisovaltuustossa (2026-2027) on 15 jäsentä, puheenjohtajana Sara Suvanto. Nuva-kokouksia pidetään 10-12 kpl vuodessa. Nuorisovaltuutetut ovat myös edustettuina kunnanvaltuustossa ja valiokunnissa. Heillä on läsnäolo ja puheoikeus kaikissa valiokunnissa sekä kunnanvaltuustossa.
Kuntalain 26 § mukaan kunnissa on oltava nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustot edustavat siis kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa.
Nuorisovaltuustojen tarkoituksena on olla ääni nuorten suuntaan kunnan päättäjien toiminnasta sekä edistää vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä. Nuorisovaltuutetut ovat iältään noin 13–18-vuotiaita. Kempeleessä nuorisovaltuuston toimintakausi on kaksi (2) vuotta
Kempeleessä nuorisovaltuuston sihteerinä/ohjaajana toimii nuorisopalvelujen päällikkö.