Ilmastosuunnitelma
Ilmastosuunnitelma
Kempeleen kunnan ilmastosuunnitelma valmistui syyskuussa 2024. Suunnitelman laati Macon Oy.
Ilmastonmuutos ja ilmastoriskit
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimintaan ja luontoon. Ilmasto on muuttunut ja muuttuu edelleen hillintään pyrkivistä toimista huolimatta, ja vaikutukset näkyvät jo Suomessa. Muutosten mittakaava tulevaisuudessa riippuu päästövähennysten toteutumisesta maailmanlaajuisesti.
Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä. Sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan moninkertaistuvan. Lumipeitepäivien määrä vähenee, joten talvet lyhenevät. Liukkaat kelit yleistyvät. Vuotuiset sademäärät kasvavat, rankkasateet voimistuvat ja hulevesitulvien riski kasvaa. Myös pilvisyys muuttuu. Talvilämpötilat nousevat enemmän kuin kesälämpötilat, mutta myös keväisten ja syksyisten hellepäivien määrä kasvaa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on olennaista tunnistaa riskit ja vaikutukset sekä vastata niihin oikein toimenpitein. Äärevöityviin olosuhteisiin eli taajamatulviin ja kuivuuteen voidaan varautua oikein mitoitetuilla hulevesiratkaisuilla, kosteikoilla ja kasvullisilla alueilla. Kaavoituksella voidaan turvata hiilinieluja säilyttämällä tarpeeksi suuria puustoisia alueita mm. vanhoja metsiä ja taajamametsiä. Tärkeää on myös luonnon kannalta tärkeiden alueiden välisten yhteyksien säilyttäminen.
Sopeutumisessa on huomioitava etenkin haavoittuvan väestönosan tilanne. Kempeleen ikärakenne on verrattain nuori, minkä vuoksi lasten ilmastoriskeille altistumiseen mm. koulu- ja varhaiskasvatuksen ympäristöissä on kiinnitettävä huomiota.
Ilmastosuunnitelma pähkinänkuoressa
- Energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuus
- Kaukolämmöntuotanto 100 % uusiutuvaa vuonna 2026.
- Kestävä logistiikka
- Yli 80 % uudesta asuntotuotannosta sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle (600 m joukkoliikennereitistä).
- Kaavoituksen ja rakennetun ympäristön ilmastokestävyyys
- Kaavoituksessa noudatetaan ilmastokestävän kaavoituksen pääteemoja.
- Ilmastoasiat huomioidaan laajalti maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.
- Kestävä kulutus ja kiertotalous
- Ympäristökriteerit ja elinkaarivaikutukset huomioidaan ilmaston kannalta merkittävimmissä kunnan hankinnoissa.
- Luonnon monimuotoisuus
- Metsien ja viheralueiden hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja ilmastoasiat.
- Metsät ja viheralueet toimivat hiilinieluina.
Ilmastotyö strategiassa
Toimimme ja kehitämme kuntaa kestävän kehityksen mukaisesti turvaten nykyisille ja tuleville kempeleläisille hyvät elämisen edellytykset.
Otamme kaikessa valmistelussa huomioon päätösten sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuri- sekä ympäristövaikutukset.
– Kempeleen kuntastrategia
Kempeleen ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen ja tekee näkyväksi kunnan tekemän ilmastotyön. Suunnitelma ohjaa huomioimaan ilmastonäkökohdat entistä tavoitteellisemmin kunnan toiminnassa. Ilmastotyötä ohjaa kunnanhallitus ja ilmastosuunnitelmasta päättää kunnan valtuusto. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja vähintään valtuustokausittain.
Kempele on päättänyt kunnan päästövähennystavoitteeksi 50 % vuosina 2007 – 2030. Sen mukaisesti vähennettävät päästöt ovat yhteensä 50,9 kt CO2e. Tässä dokumentissa kuvataan toimenpiteet, minkä kautta kunta voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa.
Ilmastosuunnitelmassa tarkastellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä energian, kaavoituksen, rakennetun ympäristön, hankintojen ja kiertotalouden näkökulmasta. Lisäksi on koottu toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Suunnitelmatyön yhteydessä kartoitettiin ja kuvattiin myös ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Kempeleen kannalta olennaiset riskit sekä niihin sopeutumisen ja varautumisen toimenpiteet on kuvattu suunnitelmassa.
Kempeleen kunnan visio on kuulua eturivin kasvu- ja elinvoimakuntien joukkoon Suomessa. Kunnan strategiassa on mukana useita ilmastotyöhön liittyviä linjauksia, kuten panostus etätyömahdollisuuksiin ja viisaaseen työmatka-liikkumiseen sekä ilmastovaikutusten seuraaminen päätöksenteon tukena.
Kempele on mukana Oulun seudun yhteisessä maankäyttöä ja liikkumista ohjaavassa MAL -sopimuksessa, jossa tavoite on kasvattaa kestävien kulkutapojen osuus alueella yli 50 %:n vuoteen 2030 mennessä.
Tämä voidaan saavuttaa, kun yhdyskuntarakennetta eheytetään ja uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoitetaan pääosin nopean joukkoliikenteen käytäviin ja solmukohtiin. Eräs sopimuksen tavoite on saada pääradalle kaksoisraide ja mahdollistaa siten lähijunaliikenne.
Kempeleen kunnan maankäytössä kiinnitetään erityistä huomiota aseman lähellä olevan keskustan kehittämiseen. Siten vastataan uusiin asumistarpeisiin, kun entistä useampi haluaa asua lähellä palveluita. Samalla mahdollistetaan tehokas pendelöinti lähijunilla. Vähäpäästöistä liikkumista tukevat myös yrityskeskittymien sijoittaminen hyvien kulkuyhteyksien ulottuville, joukkoliikenteen parantaminen sekä kävelyä ja pyöräilyä tukeva ympäristö.
Kempeleen keinot vähäpäästöiseen työssäkäyntiin
- Etätyömahdollisuudet, hyvät tietoliikenneyhteydet
- Kaksoisraide ja lähijunaliikenne
- Yrityskeskittymät lähelle liikenteen solmukohtia
- Lähiliikkumista tukeva turvallinen ympäristö
Kempeleen kasvihuonepäästöt
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kunnille tekemän päästölaskennan mukaan Kempeleen kasvihuonekaasupäästöt (KHK –päästöt) olivat 60,1 kt CO2e vuonna 2024. Vuonna 2024 kolme suurinta päästösektoria kunnassa olivat Tieliikenne, Kaukolämpö ja Työkoneet. Näiden sektorien päästöt ovat muuttuneet suhteellisesti seuraavasti:
- Työkoneet: -2 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -0.1 tuhatta tonnia.
- Tieliikenne: -0 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -0.1 tuhatta tonnia.
- Kaukolämpö: -52 % suhteessa vertailuvuoteen, mikä tarkoittaa -6.8 tuhatta tonnia.
Kempeleen päästöjen muutos 2007-2024
Vuosien 2007 ja 2024 välillä kunnan kokonaispäästöt ovat pienentyneet 33 % ja päästöt per asukas 50 %. Merkittävin muutos on ollut asumisen, lähinnä lämmityksen päästöjen pienentyminen uusiutuvan energian myötä.
Vaikka tieliikenteen kokonaispäästöt ovat pienentyneet vain muutaman prosentin, ajoneuvokohtainen päästö on pienentynyt huomattavasti ja siten myös liikenne on muuttumassa vähitellen vähäpäästöiseksi.
| Kokonaispäästöt | Päästöt per asukas | |
| Kempele | – 33% | – 50% |
| Pohjois-Pohjanmaa | – 33% | – 38% |
Kempeleen KHK-päästöjen kehitys vuoteen 2024 – päästöt asukasta kohti kgCO2e.
Lähde: Hiilineutraalisuomi, Skenaariotyökalu.
Tulevaisuuden päästöskenaariot
Kempeleen kunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä tarkasteltiin laatimalla kaksi eri skenaariota:
- Perusskenaario, joka ottaa huomioon tulevan lainsäädännön ja politiikan sekä vihreän siirtymän tuomat päästövähenemät;
- Kunnianhimoisempi skenaario, joka edellyttää edellä mainittujen toimenpiteiden ohella lisätöitä päästöjen vähentämiseksi.
Skenaarioiden tarkasteluun käytettiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) skenaariotyökalua, jolla kunnat voivat tarkastella päästö-ennusteita. Skenaarion mukaisesti eniten päästöjä tullaan leikkaamaan rakennusten energiankäytöstä (yli 80 %) ja tieliikenteestä (yli 40 %).
Päästövähennystavoitteet
Kempeleen kunta on sitoutunut kunnanvaltuuston päätöksellä vähentämään kunnan kasvihuonekaasujen päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasoon verrattuna. Sen mukaisesti vähennettävät päästöt ovat yhteensä 50,9 kt CO2e. Päästövähennystavoite kattaa koko Kempeleen kunnan alueella syntyvät päästöt riippumatta siitä, minkä tahon toiminnasta ne syntyvät. Kempeleen suurimmat päästöluokat vuonna 2030 ovat tieliikenne, työkoneet ja kulutussähkö.
Kuntaorganisaation omien päästöjen osuus arvioidaan olevan 10 prosentin luokkaa, mutta monet kunnan päätökset ja toiminnot vaikuttavat myös asukkaiden ja yritysten toimintaan ja päästöihin.
Esimerkkejä kunnan ilmastotyöstä
- Kunnan kiinteistöt ovat luopuneet öljylämmityksestä kokonaan ja sähkölämmitys on käytössä enää harvoissa kohteissa
- Kuntaan on päätetty rakentaa vuonna 2025 uusi lämpölaitos Oulun Seudun Sähkön toimesta, joka tulee tuottamaan 100 % biopohjaista kaukolämpöä
- Julkiseen liikenteeseen on lisätty vuoroja ja avattu linjoja, ja linja-autoliikenteen käyttöaste on noussut 26 % vuonna 2023
- Kunnan henkilöstölle ja liikelaitoksille sekä kunnassa toimiville yrityksille on valmisteltu kysely, jolla voidaan kerätä jo tehtyjä ja suunniteltuja ilmastotekoja
Ilmastosuunnitelman seuranta ja viestintä
Ilmastosuunnitelman toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle valtuustokausittain. Valtuustolle esitetään ilmastoraportti, joka sisältää päästökehityksen ja antaa kokonaiskuvan ilmastotoimien edistymisestä.
Kunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan käytetään Hiilineutraalisuomi päästötyökalua ja skenaariotyökalua, joita on käytetty myös tämän suunnitelman laatimisessa.
Ilmastosuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä arvioitaan ja tarvittaessa päivitetään valtuustokausittain.
Ilmastotyöstä on olennaista viestiä eri sidosryhmille. Tämä toteutetaan erillisen viestintäsuunnitelman mukaan.
Viestinnän tavoitteena on monipuolinen vuorovaikutus sidosryhmien ja eri-ikäisten kuntalaisten kanssa, jotta kaikki saadaan sitoutumaan yhteiseen ilmastotyöhön.
Ilmastoviestintäsuunnitelma
- Lisätään viestintää ja koulutusta ilmastoasioista
- Rakennetaan kunnalle omat ilmastoaiheiset verkkosivut
- Tuodaan esille kunnan ilmastotekoja ja lisätään tietoisuutta kunnan biodiversiteettitoimista
- Lisätään kunnan henkilöstön ilmastotietoisuutta
- Kannustetaan alueen yrityksiä ilmastomyönteisiin toimiin
- Kannustetaan kuntalaisia kierrättämiseen ja ympäristötekoihin ja lisätään heidän tietoisuutta kestävistä vaihtoehdoista
- Huomioidaan ilmastoasiat varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa
- Mitataan ilmastotyön edistymistä vuosittain ja viestitään siitä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Keskeisiä koko kuntaa koskevia sopeutumistoiminnan kokonaisuuksia ovat
- Äärevöityviin sää-olosuhteisiin ja poikkeustilanteisiin varautuminen ja
- Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja lajistomuutoksiin varautuminen.
Ääriolosuhteisiin liittyviä riskejä ovat mm. rankkasateet, hulevesitulvat, liukkaus, lumimyräkät ja myrskyvahingot, pitkittyneet helle- ja kuivuusjaksot, maastopalot sekä veden niukkuus. Niihin sopeutuminen vaatii infran, rakentamisen ja vesienhallinnan ylläpidon ja ohjeistuksen tarkistamista.
Käytännössä mm. hulevesiratkaisujen mitoitus ja kulttuurihistoriallisten kohteiden säänkestävyys pitäisi tarkistaa, ja erilaiset rakentamissuositukset päivittää vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Pohjaveden ajoittaiseen niukkuuteen tulisi varautua uusilla säännöstelykäytänteillä ja metsäpaloriski huomioida kunnan metsien hoitosuunnitelmassa. Teiden sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien vahinkoja tulisi ehkäistä viisaalla sijoittelulla ja mitoituksella. On myös olennaista varautua häiriötilanteisiin ja turvata hyvä tiedottaminen, joka mahdollistaa kuntalaisten omatoimisen suojautumisen ja varautumisen erilaisiin poikkeusoloihin.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä riskejä ovat mm. luonnon kantokyvyn heikentyminen, kotoperäisten lajien elintilan supistuminen ja haitallisten vieraslajien lisääntyminen, taudinaiheuttajien esiintymisalueiden laajentuminen sekä kasvituholaisten lisääntyminen. Näiden riskien vaikutuksia voidaan minimoida maankäytön suunnittelun, ympäristönhoidon, lajiston huomioinnin ja kestävän maa- ja metsätalouden kautta. Tärkeitä keinoja ovat viheralueiden lisääminen, luonnonympäristöjen oikeanlainen hoito ja haitallisten vieraslajien torjunta. Kunnan talousmetsien monimuotoisuuden lisääminen, esimerkiksi sekapuuston ja lahopuun määrää lisäämällä ja tiheikköjä jättämällä edistää ilmastoriskien hallintaa.
Toimenpiteet khk-päästöjen vähentämiseksi
1) Energiantuotanto uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuus
Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjä lasketaan merkittävästi vaihtamalla energialähteitä uusiutuvaan energiaan ja vähentämällä energiankulutusta. Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinkoenergian ja lämpöpumppujen, lisääminen vähentää päästöjä, kun tuotannolla korvataan fossiilista energiaa.
Tavoite: Kaukolämmöntuotanto 100 % uusiutuvaa vuonna 2025.
Toimenpiteet
- Uuden lämpölaitoksen rakentaminen 2025, jolloin kaukolämmöstä tulee 100 % biopohjaista
- Siirrytään käyttämään vähäpäästöistä sähköä kunnan kiinteistöissä ja toiminnoissa
- Lisätään aurinkovoimatuotantoa kunnan kiinteistöissä (mm. uusi liikuntahalli, Kempele-talo)
- Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet tutkitaan kaikissa rakennuskohteissa
- Kunnan kiinteistöjen primäärienergian tarvetta pienennetään uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä
- Kehitetään energian ja veden kulutuksen mittaamista
Mittarit
- Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa (%)
- Hiilidioksidipäästöt per asukas
- Kunnan kiinteistöissä olevat aurinkopaneelijärjestelmät (kpl) ja niiden yhteisteho (MW)
2) Kestävä logistiikka
Joukkoliikenteen käyttöä lisätään ja autoliikenteen päästöjä pyritään pienentämään. Kunnassa mahdollistetaan sähköautojen yleistyminen edistämällä latausverkoston laajentumista ja siirrytään kestäviin käyttövoimiin kunnan ajoneuvoissa. Kuntarakenne tukee kävelyä, pyöräliikennettä ja joukkoliikenteen käyttöä arjen matkoilla.
Tavoite: Yli 80 % uudesta asuntotuotannosta sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeelle, eli 600 m joukkoliikennereitistä.
Toimenpiteet
- Kehitetään kävely- ja pyörätieverkostoa ja pyöräilyn palveluja (mm. pyöräparkkihanke) ympärivuotiseksi
- Kehitetään matkaketjuja asemanseutua kehittämällä ja edistetään junan käyttöä työmatkaliikenteessä
- Sijoitetaan uudet asumisen alueet ja työpaikka-alueet pääosin joukkoliikenteen palvelutason alueille
- Otetaan käyttöön vähähiilisiä ja päästöttömiä käyttövoimia kunnan ajoneuvoissa sekä työntekijöiden liikkumisessa
- Edistetään sähköautojen osuuden kasvua kehittämällä latausverkostoa
Mittarit
- Joukkoliikennevyöhykkeelle sijoittuvien uusien asuntojen %-osuus
- Lähijuna- ja raideliikennehankkeiden eteneminen
- Bussi- ja junaliikenteen matkustajamäärät/vuosi
- Vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävien ajoneuvojen osuus kuntaorganisaation henkilöautoista (%)
3) Kaavoituksen ja rakennetun ympäristön ilmastokestävyys
Yhdyskuntarakenteen tuottamien ilmastovaikutusten arviointi on entistä keskeisemmällä sijalla maankäytön suunnittelussa. Maankäytön suunnittelulla pyritään luomaan hyvät edellytykset tehokkaalle palvelurakenteelle ja energia- ja joukkoliikennejärjestelmälle sekä vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon luonnon moninaisuuden säilyttäminen ja riittävät viheralueet.
Tavoite: Kaavoituksessa noudatetaan ilmastokestävän kaavoituksen pääteemoja ja ilmastoasiat huomioidaan laajalti maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa.
Toimenpiteet
- Kaavoituksessa noudatetaan ilmastokestävän kaavoituksen pääteemoja: 1.Luonnonvarojen käytön minimointi, 2. Kestävän elämäntavan
mahdollistaminen, 3. Kulutuksen päästöjen minimointi, 4. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin varautuminen. - Merkittävimpiin kaavoihin laaditaan ilmastovaikutusten arviointi
- Laaditaan asemakaavoja, joissa edellytetään puun käyttöä rakentamisessa
- Lasketaan kunnan suurimpien uudisrakennusten hiilijalanjälki
- Varataan kaava-alueille maa-ainesten läjitysalueita ja hyödynnetään maarakentamisessa kierrätys- ja uusiomateriaaleja
- Päivitetään hulevesisuunnitelmia
Mittarit
- Kaavojen määrä, joihin on laadittu ilmastovaikutusten arviointi (lkm)
Kestävä kulutus ja kiertotalous
Kustannussäästöt tehokkaamman kierrätyksen ja materiaalien hyötykäytön kautta. Uusien innovaatioiden ja paikallisen liiketoiminnan kehittyminen.
Tavoite: Ympäristökriteerit ja elinkaarivaikutukset huomioidaan ilmaston kannalta merkittävimmissä kunnan hankinnoissa.
Toimenpiteet
- Hankinnoissa huomioidaan ilmastoasiat ja vastuullisuus ja kehitetään niihin ympäristökriteerit (esim. ICT –palvelut).
- Kehitetään digitaalisia asiakaspalveluja kuntalaisten käyttöön ja edistetään kunnan työntekijöiden etätyömahdollisuuksia
- Mitataan jätteen syntyä kunnan omissa kiinteistöissä
- Kunnan rakennustyömailla järjestetään jätteiden erilliskeräys jätelajeittain ja vältetään sekalaisen rakennusjätteen syntymistä.
- Vähennetään hävikkiruuan määrää kouluissa ja päiväkodeissa
- Vähennetään sekalaisen yhdyskuntajätteen määrää ja lisätään jätteiden lajittelua kunnan omissa kiinteistöissä
- Hyödynnetään kierrätys- ja uusiomateriaaleja maarakentamisessa
- Vahvistetaan yhteistyötä ilmastoasioissa yritysten ja kunnan välillä
Mittarit
- Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste, Kiertokaari (%), Sekajätteen määrä (t), Ympäristökriteerejä sisältävien hankintojen osuus kaikista
hankinnoista (%) Ympäristökriteerit huomioidaan merkitävissä hankinnoissa (>100 000 eur)
4) Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi
Metsät ja viheralueet toimivat elinympäristöinä lukuisille lajeille, ne ovat myös hiilinieluja ja –varastoja ja niillä on tärkeä rooli hulevesien hallinnassa sekä virkistysalueina.
Tavoite: Metsien ja viheralueiden hoidossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja ilmastoasiat ja ne toimivat hiilinieluina.
Toimenpiteet
- Käytetään viherrakentamisessa biohiiltä sitomaan hiiltä ja parantamaan kasvuolosuhteita
- Muutetaan isoja viheralueita pörriäisniityiksi, joilla risteilee polkuja
- Tunnistetaan luontoarvot ja –verkostot eri kaavatasoilla ja toteutetaan luontoselvitykset oikea-aikaisesti
- Säilytetään metsiä, peltoja ja viheralueita kaavoituksella
- Huomioidaan kunnan uudessa metsänhoitosuunnitelmassa luonnon monimuotoisuusasiat: säilytetään luonnontilaisia tiheikköjä,
aluskasvillisuutta ja lahopuita, suositaan sekametsiä, ei tehdä avo- tai päätehakkuita, suositaan oikea-aikaista harvennusta ja hyödynnetään
harvennusjäte kestävästi - Käytetään kunnan viheralueiden hoidossa mahdollisimman vähän torjunta-aineita
- Turvataan lintujen pesintärauha kesä-heinäkuuna aikana rauhoittamalla silloin kunnan metsäalueet mm. puunkaadolta ja harvennuksilta
- Sallitaan linnunpönttöjen ripustaminen kunnan omistamille maille
- Pidetään kosteikot kunnossa
Ilmastotyökalut ja laskurit
Sykkeen hiilineutraali Suomi-sivusto tarjoaa laskureita ja työkaluja kunnille, yrityksille ja kansalaisille oman hiilijalanjäljen arviointiin.