Kempeleen valtuusto löi maanantaina 8.12. lukkoon talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Talousarvio on tiukka mutta tulevaisuuteen katsova, ja sen tavoitteena on vakauttaa kunnan taloutta sopeuttamistoimilla sekä turvata keskeiset palvelut ja investoinnit.

Keskeiset linjaukset

Sopeutustoimet: Käyttötalouden säästöt yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Henkilöstövaikutus on arviolta 30 henkilötyövuotta, pääosin määräaikaisten tehtävien päättämisellä ja eläköitymisiä hyödyntämällä.

Investoinnit: Vuoden 2026 investointitaso laskee 26,7 miljoonasta eurosta 9,4 miljoonaan euroon. Suurimmat hankkeet ovat uuden lukion suunnittelu, kirjaston ja päiväkotien peruskorjaukset, Ylikylän koulun liikuntasalin viimeistely sekä Kempeleentien parannustyöt.

Painopisteet: Laadukas opetus ja varhaiskasvatus, työllisyyden edistäminen, hyvinvointipalvelut sekä digitalisaation kehittäminen. Vuonna 2026 päivitetään Kempele-sopimus ja hyvinvointisuunnitelma.

Talousnäkymät

• Tilikauden tulos: Vuodelle 2026 ennakoidaan noin 0,8 miljoonan euron alijäämää.
• Verotulot: 52,9 milj. €, kunnallisveroprosentti säilyy 8,9 %:ssa.
• Valtionosuudet: 23,98 milj. €.
• Lainat, vuokravastuut: 7628€/asukas.ulevaisuuden näkymät

Kempeleen kunnan talous vahvistui vuonna 2025. Tilikauden tulos oli 122 068 euroa ylijäämäinen, kun vuotta aiemmin tulos oli alijäämäinen. Vuosikate nousi 7,4 miljoonaan euroon ja käyttötalous kääntyi ylijäämäiseksi. Kehitykseen vaikuttivat muun muassa verotulojen kasvu, tehdyt talouden sopeutustoimet sekä kertaluonteiset maanmyyntitulot.

Kunnan toimintatuotot olivat 12,2 miljoonaa euroa ja toimintakulut 77,3 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 50,4 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 23,5 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana toteutettiin merkittäviä investointeja, joista suurimpia olivat Kempeletalon ja Ylikylän liikuntasalin valmistuminen. Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. Investointien rahoittaminen kasvatti kunnan velkamäärää, ja vuoden lopussa lainakanta oli 106,1 miljoonaa euroa eli 5 380 euroa asukasta kohden.

Kempeleen asukasluku kasvoi vuoden aikana 66 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 19 718 asukasta. Väestönkasvu jatkui, mutta aiempia vuosia maltillisempana.

Henkilöstön määrä säilyi lähes ennallaan. Sairauspoissaolojen määrä väheni noin 13 prosenttia edellisvuodesta, mikä kertoo myönteisestä kehityksestä työhyvinvoinnissa.

Vaikka vuoden 2025 tulos oli positiivinen, talouden näkymiin vaikuttavat edelleen suuri investointiohjelma, korkea velkaantuneisuus sekä valtionosuusjärjestelmän muutokset. Vuoden 2026 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi, minkä vuoksi talouden tasapainottamiseen ja investointien hallintaan kiinnitetään edelleen erityistä huomiota.

Keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2025

• Tilikauden tulos: +0,1 milj. euroa
• Vuosikate: 7,4 milj. euroa
• Verotulot: 50,4 milj. euroa
• Valtionosuudet: 23,5 milj. euroa
• Investoinnit: 24,5 milj. euroa
• Lainakanta: 106,1 milj. euroa
• Asukasluku: 19 718
• Henkilöstömäärä: 962

Vuonna 2024 Suomen alavireinen suhdanne näkyi myös Kempeleessä. Työttömyys oli verrokkivuosiin nähden koholla, kivuten joulukuussa jopa kymmeneen prosenttiin. Kunnan väestömäärän kehitys jäi vuoden 2024 aikana totuttua hitaammaksi, sillä asuntomarkkinat olivat takkuiset ja uudisrakentaminen omakotitalorakentamista lukuun ottamatta maltillista. Kempeleessä asui vuoden 2024 lopussa 19 652 ihmistä.

Kunnan talous pysyi vakaana haasteista huolimatta. Vaikka tilikauden tulos oli hieman alijäämäinen, se oli selvästi ennakoitua parempi, sillä kulujen kasvua saatiin hillittyä poikkeuksellisen hyvin. Uskoa talouden hitaaseen käänteeseen parempaa kohti toi vuoden lopulla piristynyt yritystonttien kysyntä, ja erilaisten hankkeiden suunnittelun vilkastuminen. Positiivista oli myös se, että uusia yrityksiä perustettiin kuntaan jopa hieman aiempaa vuotta enemmän (123 uutta yritystä).

Vuosi 2024 jatkoi suurten investointien linjaa. Uusi Kempeletalon alkoi nousta entiselle kunnantalon tontille. Kirkonkylätalo otettiin puolestaan käyttöön vuoden vaihteessa 2023–2024. Talon piha-alueet ja urheilukenttäkin saatiin valmiiksi ja käyttökuntoon alkusyksyllä. Ketolanperän koulun laajennusosa valmistui niin ikään elokuun aikana, ja parhaillaan on käynnissä vanhan koulurakennuksen peruskorjaus. Ylikylän koulun vanha käsityösiipi purettiin, samoin vanha liikuntasali. Korvaavien tilojen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Urheilu-, puisto- ja liikunta-alueidenkin kehittämistä jatkettiin. Linnakankaan koulun piha-alueita uudistettiin, Sarkkirannan tekonurmikenttä sai uuden pinnan ja lasten liikennepuistoakin peruskorjattiin kesän aikana.