Kaavoituskatsaus 2026
Kaavoituskatsaus 2026
Kunnan tulee alueidenkäyttölain (AKL § 7) mukaan laatia vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnanliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevistakaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi katsauksen sisällön 7.9.2026 § 255 kokouksessaan.
Kaavoituskatsaus kertoo asukkaille heidän ympäristössään tapahtuvien muutossuunnitelmien lähtökohdista, sisällöstä, aikatauluista ja vaikutusmahdollisuuksista. Kaavoituskatsaus on osa vuoropuhelua, jota kunta käy kaavoituksen eri vaiheissa kuntalaisten, maanomistajien sekä muiden osallisten ja yhteistyötahojen kanssa. Työn alla olevista kaavoista ja niiden virallisista kuulemisista tiedotetaan lisäksi erikseen kuntatiedotteessa, sanomalehdissä, ja sähköisesti kunnan kotisivujen virallisella ilmoitustaululla.
Kaavoitukseen liittyvistä asioista vastaa kunnan kaavoittajana toimiva kaavoituspäällikkö. Lisää tietoa kaavoituksesta löytyy kunnan nettisivuilta osoitteesta: www.kempele.fi > Koti ja ympäristö > Kaavoitus ja maankäyttö.
Kempeleessä asuntotonttien varausta, vuokrausta ja myyntiä hoitaa maankäyttöpäällikkö ja yritystontteja hallinnoi elinvoimajohtaja. Kempeleen tonttitarjonnan tilanne löytyy nettisivuilta Kempeleen karttapalvelusta karttatasolta Tontit, lisätietoa asuntotonteista löytyy kohdasta Koti ja ympäristö > Rakentaminen ja tontit.
Kempeleen kunnan tekniset palvelut
Kempeleen kunnan teknisissä palveluissa edistetään kunnan tasapuolista kehittämistä maanhankinnalla, kaavoituksella ja rakentamisen ohjauksella. Maa ja mittauksen, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan lisäksi teknisissä palveluissa toimivat myös tilapalvelut ja kunnallistekniikka (kadut, puistot, liikenne).
- Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)kempele.fi
- Käyntiosoite: Hallituskatu 2, 90440 Kempele
- Kirjaamon sähköpostiosoite: kirjaamo(at)kempele.fi
- Postiosoite: PL 12, 90441 Kempele
- Viralliset nähtävillä olevat kaava-asiakirjat löytyvät Kempeleen kunnan verkkosivuilta osoitteessa.
- Kaavoitusta koskevat kuulutukset julkaistaan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla osoitteessa https://www.kempele.fi /kuulutukset/
- Tekninen johtaja Tuomo Perälä, puh. 050 4169922
Kaavoitus
Tapaamiset kaavoituksen kanssa pyydetään varaamaan etukäteen puhelimitse tai sähköpostitse. Poikkeamispäätös-, sijoittamislupa- ja tonttijaonmuutoshakemukset tulee tehdä sähköisesti Lupapiste.fi –palvelussa. Ennen hakemuksen jättämistä voi pyytää etukäteen ohjausta kyseisten hakemusten valmistelijoilta.
- Sähköposti : kaavoitus@kempele.fi
- Strategia- ja ohjelmatyö, yleis- ja asemakaavoitus: Kaavoituspäällikkö Kaija Muraja puh. 050 3163 769
- Yleiskaavoitus, maankäytön ohjelmatyö: Yleiskaava-arkkitehti Eemeli Nurmi, 040 154 9003
- Asemakaavoitus, asemakaava-alueen rakentamisen ohjaus: Asemakaava-arkkitehti Reetta Lehtiranta puh. 040 545 2383
- Asemakaava-arkkitehti Iida Vengasaho puh. 040 4860 394
Maa ja mittaus
- Tontti – ja maanhankinta-asiat: Maankäyttöpäällikkö Päivi Alitalo puh. 040 686 3852
- Kartoittaja: Vilpiina Kinnunen puh. 040 482 0763
- Sähköposti: maankaytto@kempele.fi
Rakennusvalvonta
Valmiiden asemakaavojen toteuttamista ohjaa kunnan rakennusvalvonta. Lupapiste.fi –palvelussa voi hoitaa kaikki rakennushankkeeseen liittyvät rakentamis-, maisematyö- ja purkamislupa-asiat sekä neuvontapyynnöt. Palveluun tunnistaudutaan pankkitunnistuksen, varmennekortin tai mobiilivarmenteen avulla.
Rakentamisluvan hakemiseen liittyvät kysymykset voi esittää kunnan rakennustarkastajille. Mahdolliset tapaamiset rakennustarkastajan kanssa pyydetään varaamaan etukäteen puhelimitse tai sähköpostilla. Samalla voi myös tiedustella mm. asemakaavaotteita tai rakennuspaikan osoite- ja rakennusoikeusehtoja. Rakentamisen aikaiset
katselmukset ja aloituskokoukset varataan tarkastusinsinööriltä.
Rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkintä tontille tilataan kartoittajilta.
Rakennusvalvonnan yleinen sähköposti: rakennusvalvonta@kimmo-aaltonenedu-kempele-fi
Rakennustarkastajat
- Johtava rakennustarkastaja Hannu Hanhela p. 044 4972 271
- Rakennustarkastaja Jarmo Huttu p. 040 3536 805
- Rakennustarkastaja Petri Niemelä p. 040 4877 465
- Tarkastusinsinööri Mikko Kumpuniemi p. 050 4682 828
- Rakennuspaikan merkkaus / kartoittajat: kartoittaja Jaana Jokela puh. 050 3169539 (ensisijainen), kartoittaja Vilpiina Kinnunen puh. 0404820763 (varalla)
- Sähköinen asiointi: www.lupapiste.fi ja kempele.fi /rakentaminen-ja-luvat/rakentamisen-luvat-ja-ohjaus
Kaavajärjestelmä ja suunnittelutasot
Alueidenkäyttölaki määrittelee kaavajärjestelmän, suunnitteluprosessin sekä osallistumismahdollisuudet kaavoja valmisteltaessa. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavan valmisteluaineistosta sekä jättää muistutus kaavaehdotuksesta ennen kuin kaava hyväksytään.
Suomalaisessa maankäytön suunnittelujärjestelmässä valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaikkea maankäytönsuunnittelua. Maakuntakaava puolestaan ohjaa kunnan laatimaa yleiskaavaa ja yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisen asemakaavan laatimista kunnan omien strategisten suunnitelmien pohjalta. Kunnanvaltuusto hyväksyy yleis- ja asemakaavat. Alueidenkäytön suunnittelussa noudatetaan alueidenkäyttölain säädöksiä. Valtion aluehallinnon uudistuksessa muodostettu uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto (LVV) ja alueelliset elinvoimakeskukset (EVK) jakavat kunnan maankäyttöön, kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät tehtävät siten, että LVV vastaa laillisuusvalvonnasta ja viranomaisluvista, kun taas elinvoimakeskukset keskittyvät alueelliseen kehittämiseen ja edistämiseen.
Kempeleen kunnan rakennusjärjestyksen mukaan kunnan asemakaavoittamaton alue on suunnittelutarvealuetta. Tämä tarkoittaa, että rakentamiselle on asetettu laissa edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta rakentamislupa voidaan myöntää. Kaavasta poikkeavaa rakentamista koskevien päätösten osalta toimivalta on kunnalla. Vähäinen poikkeaminen voidaan käsitellä rakentamisluvan
yhteydessä tai lupakynnyksen alittavien rakennusten osalta erillisellä poikkeamisluvalla. Muu kuin vähäinen poikkeaminen edellyttää poikkeamislupapäätöstä ennen rakentamisluvan hakemista. Kaavan vastaiset ratkaisut sen sijaan edellyttävät kunnan harkinnan mukaan tehtävää kaavamuutosta.
Lakimuutokset
Ympäristöministeriön käynnistämä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen sekä digitalisaation edistäminen.
Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ) tuli voimaan 1.1.2024. Valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhti kokoaa kuntien ja valtion viranomaisten tietojärjestelmissä olevat alueidenkäytön ja rakentamisen tiedot yhteen paikkaan helposti saataville. Kunnilla tulee olla kyky tuottaa tähän rakennetun ympäristön tietojärjestelmään yhteensopivaa, koneluettavaa, tietomallimuotoista kaavoituksen ja rakentamisen aineistoa viimeistään 1.1.2029 lähtien. Tietojärjestelmämuutokseen on valmistauduttu Kempeleessä vaihtamalla maankäytön toiminnanohjausjärjestelmäksi Tiera City. Uuden järjestelmän täysimittainen hyödyntäminen edellyttää teknisiltä palveluilta jatkuvaa tietoaineiston perusparannustyötä.
Rakentamislaki ja alueidenkäyttölaiksi nimetyt maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttöä koskevat pykälät tulivat voimaan 1.1.2025. Alueidenkäyttölakia uudistetaan edelleen siten, että uuden alueidenkäyttölain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027. Lisäksi erilliset työryhmät valmistelevat yhdyskuntakehittämislakia ja yhdyskuntarakentamislakia. Yhdyskuntakehittämislaki sisältää kunnan maapolitiikan ja kaavojen toteuttamisen edistämistä koskevia asioita ja yhdyskuntarakentamislaki kaavojen toteuttamiseen ja yleisten alueiden kunnossapitoon liittyviä asioita. Lakiesitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan vuoden 2026 aikana.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava
Maakuntakaavassa on esitetty koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueiden käytön periaatteet. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa on uudistettu vuodesta 2010 alkaen vaihemaakuntakaavoituksen periaatteella: maakunnan kehittämisen kannalta ajankohtaiset suunnittelun aihepiirit on käsitelty teemoittain kolmessa vaihemaakuntakaavassa. Uudistamistyö sai lainvoiman tammikuussa 2022.
Maakuntavaltuusto hyväksyi 27.5.2025 Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan ja maakuntahallitus määräsi sen 18.8.2025 voimaan alueidenkäyttölain 201 § nojalla ennen kuin kaava on saanut lainvoiman.
Yleiskaava
Voimassa olevat yleiskaavat Oulun seudun yleiskaava 2020 (voimaan 25.8.2006) ohjaa yhdyskuntarakenteen kehitystä alueilla, joilla kunta ei ole hyväksynyt tarkempaa kuntakohtaista osayleiskaavaa. Tällaisia yleiskaavoja Kempeleen kunnan alueella ovat Ketolanperän osayleiskaava (voimaan 12.8.2009), Linnakankaan osayleiskaava 2030 (voimaan 26.6.2019), Taajaman osayleiskaava 2040 (voimaan 28.8.2019) sekä Eteläisen alueen osayleiskaava (voimaan 2.4.2025).
Voimassa olevat yleiskaavat ja ajantasa-asemakaava löytyvät Kempeleen kunnan nettisivuilta Kempeleen karttapalvelusta helposti selailtavana nettiversiona.
Oulun kaupunkiseutuyhteistyö
Oulun kaupunkiseudun kun en, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja valtion kesken solmittiin joulukuussa 2024 seudun neljäs MAL-sopimus vuosille 2024–2035 ja toimenpiteet vuosille 2024–2027.
MAL-sopimuksessa tavoitteena on seudullisen suunnittelun ja tietopohjan kehittäminen, kestävä ja vähäpäästöinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä sekä seudun elinvoimaisuus. Sopimuksessa on määritelty 12 vuoden kehityspolku sekä keskeisimmät, vaikuttavimmat ja osapuolten yhteistyötä edellyttävät maankäyttö- ja liikennehankkeet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Sopimus tarkistetaan rullaavasti hallituskausittain. Kempeleessä valmistui 2026 valtion ja kunnan yhteisrahoituksella toteutetut MAL-hankkeet Kempeleentien liikennejärjestelyjen parantamiseksi Kempeleen taajaman kohdalla välillä Ollilantie – Hovintie sekä Teppolantien liikennevaloristeys.
Oulun ja Limingan välinen kaksoisraide sai rahoituksen valtiolta 2025 lopulla. Rakentamissuunnittelun ja rakentamisen myötä kaksoisraide on käyttöönotettavissa 2030-luvulla. Kaksoisraide mahdollistaa alueellisen junaliikenteen kehittämisen. Liminka, Kempele ja Oulu tekivät huhtikuussa 2026 periaatepäätöksen osallistumisesta 2030-luvun lähijunaliikenteen hankintaan yhden junan kalustolla.
Kaksoisraidehankkeen yhteydessä valtio ja Kempeleen kunta ovat sopineet Ketolanperäntien ja alikulkusillan toteuttamisesta yhteisrahoitteisena hankkeena. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoteen 2029 mennessä. Se mahdollistaa Ollakan alueen kehittämisen uuden katuyhteyden kautta. Yhteys vähentää toteutuessaan Kempeleentien liikennemääriä keskustan alueella ja tulee sujuvoittamaan teollisuusalueen raskaan liikenteen pääsyä Ketolanperäntielle.
Asemakaavat
Kaavoituskatsaus 2026
Vireillä olevat kaavahankkeet
- 1. Haapamaa, Metsärinteen asuinalueen laajennus
- 2. Hakamaan pohjoisosa ja Kuivalanperä, työpaikka-alueet
- 3. Paituri-Savikorpi asuinalueen laajennus
- 4. Uranuksentien kaavamuutos
Valmistuneet kaavahankkeet
- 5. Kempelehallin ja lukion korttelin kaavamuutos
Vireille tulevat kaavahankkeet
- 6. Komeetantien ympäristö
- 7. Taajaman osayleiskaavan päivitys Väärälänperälle ja moottoritien itäpuolelle
- 8. Keskustakortteleiden kaavamuutos
- 9. Zimmarin kaavamuutos
- 10. Kokkokankaan K-marketin kaavamuutos
- 11. Vihikarin laajennus tai kaavamuutos
- 12. Metsärinne-pohjoinen
- 13. Ketolanperän asemakaavalaajennus
Vireillä olevat asemakaavat
1. Haapamaa, Metsärinteen asuinalueen laajennus
Maankäytön toteutusohjelman mukaan kunnan oma pientalotonttivaranto Ylikylän ja Ketolanperän koulupiirien alueella loppuu 2027. Kunnan maanomistus Ketolanperäntien itäpuolisella alueella mahdollistaa Metsärinteen asuinalueen laajentamisen. Myös alueelta saapuneet kaavoitusaloitteet käsitellään kaavaprosessin yhteydessä. Yksityisille maanomistajien maille kaavoittaminen edellyttää maankäyttösopimusten solmimista ennen kaavan hyväksymistä. Kaavahanke on tullut vireille 2021, ollut luonnosvaiheessa keväällä 2026 ja se viedään ehdotusvaiheeseen loppuvuodesta 2026.
2. Hakamaan pohjoisosa ja Kuivalanperä, työpaikka-alueet
Kaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka-alueen laajentaminen Kempeleen Taajaman osayleiskaavan 2040 mukaisesti ja tutkia osayleiskaavassa osoitetut tieyhteystarpeet sekä hulevesien hallintaan liittyvät kysymykset. Kaava on edellyttänyt selvityksiä, yleissuunnitelmia ja neuvotteluja yksityisten maanomistajien kanssa. Asemakaavan muutos ja laajennus käynnistettiin 2021, OAS oli nähtävillä keväällä 2022 ja kaavaluonnos keväällä 2026. Kaava etenee ehdotusvaiheeseen loppuvuodesta 2026.
3. Paituri-Savikorpi -asuinalueen laajennus
Maankäytön toteutusohjelman mukaan kunnan pientalotonttvaranto loppuu 2028 Kirkonkylän koulupiirin alueella. Alue on hyvin saavutettavissa palvelujen ja kestävän liikkumisen näkökulmista. Asemakaavaa suunnitellaan kunnan omistamille maille Paiturin ja Savikorven väliin. Selvittelyssä on myös suunnittelualueen laajentaminen yksityisten maille Savikorven alueelle, mikä edellyttää maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa. Hankkeen perusselvitykset on aloitettu 2024. Kaava käynnistettiin 13.4.2026. Tavoiteaikatauluna on edetä kaavarunkovaiheeseen syksyllä 2026 ja luonnos- ja
ehdotusvaiheisiin siten, että kaava valmistuisi vuoden 2027 loppuun mennessä.
4. Uranuksentien kaavamuutos
Hankkeeseen on ryhdytty Kempeleen kunnan ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan välisen esikauppasopimuksen pohjalta. Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten, että alueelle syntyy neljän pienemmän teollisuustontin sijaan yksi iso teollisuustontti. Kaavassa tarkastellaan myös verkoston siirtotarpeita. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2026 ja kaavaehdotus 1.7.-4.9.2026.
Valmistuneet asemakaavat
5. Kempelehallin ja lukion korttelin 9001 kaavamuutos
Kirkonkylätalon I-vaiheen rakentamiseen liittyvät purkuja rakennustyöt valmistuivat 2024. Kaavamuutos Kempelehallin korttelissa 9001 käynnistettiin loppuvuodesta Kaavamuutoksessa tutkittiin alueelle jääneiden Kempeleen lukion ja liikuntahallin tulevaa sijaintia, jäähallin laajentamisen mahdollistamista sekä alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä. Kaavoituksen rinnalla etenivät uuden lukiorakennuksen kilpailuttaminen ja Trafi comin avustuksen turvin tehtävä liikkumissuunnitelma. Kaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa.
Vireille tulevat kaavahankkeet
Vireille tulevissa kaavahankkeissa on esitelty hankkeita, joita kunta pyrkii edistämään seuraavan kahden vuoden aikana.
6. Komeetantien ympäristö
Kunta on hankkinut raakamaata alueen kaavoitusta varten Komeetantien ympäristöstä. Kunnalla on tarkoitus vastata yritystonttitarpeeseen ja tutkia alueen osoittamista rakentamiseen Taajaman osayleiskaavan 2040 ja Aseman ympäristön kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kaavahanke on tavoitteena käynnistää keväällä 2027.
7. Taajaman osayleiskaavan päivitys Väärälänperälle ja moottoritien itäpuolelle
Kunnan tavoitteena on tutkia Taajaman osayleiskaavassa osoitettujen aluevarauksien ajantasaisuus ja liittyminen Zeniitin matkailualueeseen Väärälänperällä moottoritien länsipuolella sekä selvittää Kokkokankaalla moottoritien itäpuolella osoitetun selvitysalueen tuleva maankäyttö. Alueen rajaus, aikataulu ja tarvittavat selvitykset tarkentuvat loppusyksystä 2026 nähtäville asetettavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
8. Keskustakortteleiden kaavamuutos
Kunta pyrkii kehittämään kuntakeskustan aluetta Keskusta-alueen vision ja Maankäytön toteutusohjelman mukaisesti tiivistäen. Kaavamuutoksessa tutkitaan museonkorttelin kaavamuutosta sekä mahdollisia muita asemakaavan muutostarpeita lähistöllä seurakuntatalon tai Ollilantien kiinteistöjen alueella.
9. Zimmarin kaavamuutos
Kunta pohtii sellaisen kaavamuutoksen käynnistämistä, joka mahdollistaisi uimahallin rakentamisen nykyiseen tai muuhun syksyn 2026 aikana tutkittavaan sijaintiin. Vaihtoehdoista on vireillä lapsi- ja yritysvaikutusten arvioinnit.
10. Kokkokankaan K-marketin kaavamuutos
Kunnan tarkoituksena on tutkia Kokkokankaan osaalueella sijaitsevan kauppapaikan asemakaavan muuttamista nykyistä suuremman kaupan sijoittamiseksi kortteliin 15127. Samalla tarkasteltaisiin ton en käyttötarkoitukset, yleiset pysäköintitarpeet, turvalliset kävely-ja pyöräily-yhteydet jne. Kaavamuutos on tarkoitus käynnistää syksyllä 2026.
Muut tulevat hankkeet
Kunta on saanut yksityisiltä maanomistajilta kaavamuutosaloitteita ja -tiedusteluja kaavamuutoksen edellytyksistä yksityisten maanomistajien omistamilla korttelialueilla. Osa aloitteista tullaan käsittelemään vireille tulevien kaavaprosessien yhteydessä. Hankkeissa eteneminen edellyttää kunnan periaatepäätöksiä ja/tai maankäyttösopimusten laatimista
yksityisen maanomistajien ja kunnan kesken.
Muut mahdollisesti vireille tulevat hankkeet sisältävät resurssien puitteissa edistettäviä kaavaprosesseja, joilla ei ole aikataulua. Tällaisia ovat mm. kaavamuutokset aseman ympäristössä, Aurinkokujan alue Santamäessä, Mourungin ranta-asemakaavan tekninen tarkistus, Ollakan teollisuuskaava, Niittyrannan asemakaavalaajennus, asemakaava-alueen aukot, Väärälänperän asemakaava, Zeppeliinin kaavan päivitys ja eteläisen logistiikka-alueen asemakaava.
Muut maankäytön suunnitelmat
Kuntastrategian Kempele-sopimuksen toteutumista seurataan ohjelmien kautta. Maankäytön ohjelmatyö antaa pitkän ja lyhyen aikavälin askelmerkit maanhankinnalle, kaavoitukselle ja toteutukselle. Kunnassa on useita maankäytön kokonaisuutta ohjaavia strategioita ja oppaita: Kempeleen maankäytön kehityskuva 2050, Maapoliittinen ohjelma, Keskusta-alueen visio KaVio, Ilmastosuunnitelma, Kempeleen liikennepoliittinen ohjelma 2026-2030, Täydennys- ja tiivistämisrakentamisen opas asemakaava-alueille TäTi sekä syksyn aikana uudiste ava Kempeleen rakennusjärjestys. Myös Maankäytön toteutusohjelmaa 2026-2031 ja vanhaa asunto-ohjelmaa 2020-2025 ollaan parhaillaan yhdistämässä
samojen kansien väliin.
Arvio kunnan maa- ja tonttivarannosta
Kempeleen maapoliittisen ohjelman mukaan kaavoituksen tavoitteena on turvata tonttireservi 3–5 vuoden tarpeisiin. Raakamaata hankitaan yleiskaavoissa osoitetuista suunnittelu- ja toteuttamiskohteista asuin-, virkistys- ja yritystoimintaan. Niiden tulee sijaita eri puolilla kuntaa siten, että kaavoitusta voidaan ohjata alueille, jotka ovat kunnan kulloisenkin
palvelutarjonnan kannalta tarkoituksenmukaisia. Raakamaan osalta maavaranto on toistaiseksi kohtuullinen. Kunta on viime vuosina hankkinut raakamaata Hakamaalta yrityskäyttöön sekä asuinrakentamisen raakamaata Savikorvesta ja Kokkokankaalta.
Tonttivarannon tämänhetkinen tilanne vastaa kohtuullisesti maapoliittisen ohjelman tavoitteita. Yritystonttitarpeeseen on pyritty vastaamaan viime vuosien asemakaavoituksella ja maanhankinnalla, mutta tarjonta ei ole tällä hetkellä riittävä teollisuustonttitarjonnan osalta. Elokuun lopussa 2026 kunnan karttapalvelussa kunnalla oli tarjolla 38 liiketonttia ja 6 teollisuustonttia sekä 2 urheilurakennusten tonttia. Yritystonttivaranto on parantunut Zeniitin asemakaavan valmistuttua. Hakamaan ja Komeetantien ympäristön asemakaavat tulevat parantamaan teollisuustonttitarjonnan vajausta.
Kaavoitettujen pientalo- ja rivitalotonttien varanto on niukka. Asuintalotonttien itä-länsijakaumaa on saatu tasapainotettua Kirkonkylän seudun asemakaavoituksella. Tähkälän ja Pirilän asemakaavojen vahvistumisen myötä pientalo- ja rivitalotontteja voidaan laittaa hakuun kolmelta eri alueelta, joten palveluverkko kuormittuu aiempaa tasaisemmin. Kerrostalotonttien reservi on saatu vastaamaan tavoitteita kunnantalon, Pirilän ja Ollakan asemakaavamuutoksilla. Kempele-sopimuksen mukaisen väestönkasvun toteuttamiseksi on laadittu asunto-ohjelma vuosille 2020–2025. Kempeleen maankäytön toteutusohjelman avulla varmistetaan kunnan lähivuosien tonttitarjonnan riittävyys ja kestävän kasvun mukainen maankäytön toteutus.